Arnat kalaallit pornomik nittartakkami saqqummersinneqartut

Arnat kalaallit tamataqanngitsut assinginik akuersiteqqaarnagit nittartakkamut ikkussuisoqarsimavoq.
Assi © : Flickr/ Ministerio TIC Colombia
decembarip 01-at 2016 10:48
Nutserisoq Simon Uldum -

Arnat kalaallit pineqartut ilaat tamataqaratik assiminnik namminneq pigisaminnik nittartakkamut ikkussuisoqarsimanera pillugu KNR-imit saaffigineqaramik pakatsillutik, tupallutik mamiatsallutillu qisuariaateqarput.

Assingi pornomik nittartakkamut ikkussorneqarsimapput, nittartakkamilu tassani ilaatigut arnat kalaallit tamataqanngitsut saqqummersinneqarput. Arnat nittartakkami saqqummersinneqartut ilaat atisaqarpianngillat ilaallu tamataqaratik.

Assit ilarpassui arnat namminneq assilisarisimagaat takuneqarsinnaavoq, assilli nunani tamalaani nittartakkamut arnat tamataqanngitsut assinginik pilerisaaruteqartumut pinissaat takorloorsinnaasimagunanngilaat.

Aamma atuaruk Angutip nalusama tamataqanngitsunga assiutingaanga

Ikkussuisoqarsimanera arnat nalugaat

Arnat nittartakkami assiutigineqartut marluk KNR-ip attaveqarfigai. Namminneerlutilli ikkussuisimannginnerarput, aamma ikkussuisoqarnissaanut akuersisimanngillat. Arnap aappaa oqaluttuarpoq assit pineqartut siornatigut angutaatigisaminut nassiussimallugit.

Taakkuinaanngillalli. Nittartakkamimi arnat tamataqanngitsut assingi hunnorujulippassuit takuneqarsinnaapput - ilaatigut arnat nivissallu kalaallit. Assit ilaat arnat pillugit kanngunarsaataasumik oqaasertalerneqarsimapput, aamma ilaat atiisigut taaneqarput.

Aamma atuaruk Tamataqanngitsunik assinik nassiussinissat Politiit mianersoqqussitigaat

Danmarkimi sammineqartupilussuaq

Angutit inuusuttut arnat inuusuttut assinginik nittartakkanut assigiinngitsunut ikkussuisarnerat Danmarkimi tusagassiuutinit ukioq manna sammineqarpoq. Assit arnanit pissarsiarisimavaat, arnalli ilisimaneq-ajorpaat assit amerlasoorsuarnit takuneqarsinnaasunngorlugit nittartakkanut ikkussorneqartartut.

Atuisut profilitik matugaat

Nittartakkamik atuisut arlallit nunatsinnut tunngasunik imminnut taagortut KNR-ip attaveqarfigigaluarpai. Atuisut angutit sisamat arnarlu ataaseq pineqarput. KNR-ip saaffiginnissutaanut akissuteqanngillat, saaffiginnissuteqarnittali kingorna marluk profilitik matuaat.

Nunatsinni politiit ilisimatitsissutigaat KNR-ip saaffiginnissuteqareerneratigut suliaq paasiniaaffigalugu.