Aqqaluaq B. Egedep danskit naalakkersuisui isoringaatsiarai: Oqaluttuarisaanermi naalakkersuinikkut aporaanneq aallartilerpoq

Meeqqanut inuusuttunullu naalakkersuisoq, Aqqaluaq B. Egede (IA), allamut inissiinissamik suliat pillugit danskit isumaginninnermut ministeriannik ataatsimeeqateqaqqereernermini isorinningaatsiarpoq.

Allattoq Ann-Sophie Greve Møller

decembarip 13-at 2024 13:23

Nutserisoq Nathan Kreutzmann

Danmarkimi kalaallit meerartaasa allamut inissinneqartarnerannik suliaq aaqqiagiinngissutaaneruleqqippoq.

Allaammi meeqqanut inuusuttunullu naalakkersuisoq, Aqqaluaq B. Egede (IA), naalagaaffeqatigiinnermik maanna apeqqussiivoq.

- Sakkortoorujussuarmik oqaluttuarisaanermi naalakkersuinikkut aporaanneq aallartilersoq isumaqarpunga. Aamma isumaqarpunga, naalagaaffeqatigut kikkuugaluarpataluunniit, arlaannarput inuttut pineqarsinnaanngippata, inuiattut akuerineqarsinnaanngippata, inuttullu ikiorneqarsinnaasimanngippata, aamma inatsisinik unioqqutitsiffigigaanni aaqqiiniartarsimanngikkaanni, taava sakkortuumik ajortoqarpoq, Aqqaluaq B. Egede oqarpoq.

ANGAJOQQAAT KALAALLIT MEERARTAASA ALLAMUT INISSINNEQARATARSINNAANERANNIK DANMARKIMI KOMMUNIT NALILEERIAASIISA ISORNARTORSIORNEQARNERAT NAATSUMIK

Ilaqutariit kalaallit Danmarkimiittut meerartaat allamut inissitat ilaqutariit qallunaat meerartaasa allamut inissitaasut tallimariaatigaat, VIVE (Det Nationale Forsknings- og Analysecenter for Velfærd i Danmark) nalunaarusiamini 2022-meersumi allappoq.
Danmarkimi kommunit isumaginnittoqarfiini kalaallit meerartaasa allammut inissinneqaratarsinnaanerannik suliat kalaallit kulturiannik oqaasiinillu eqqarsaatiginninnani suliaasut taamaannerallu kalaallit angjoqqaat paatsoorneqarnerannik taakkualu pigiliutiinnakkanik isumaqarfigineqarnerannik kinguneqarsinnaasut, VIVE-p nalunaarusiamini 2023-meersumi allappoq.
Kalaallit angajoqqaat meeraasa allamut inissinneqaratarsinnaanerannik Danmarkimi kommunit angajoqqaat piginnaasaannik nalileeriaasii (FKU) aamma isornartorsiorneqarput. Nalileeriaatsit taakkua nunani killerneersut kulturiannut ileqquinullu naleqqussaagaanerat isornartorsiorneqarnerinut tunngavilersuutigineqarpoq.
Naalagaaffik ukiuni pingasuni agguarlugit atugassatut 7,8 millionit koruuninik Danmarkimi kalaallit meerartaannik allamut inissiinissamik naliliiniarnermi angajoqqaat kulturiat oqaasiilu eqqarsaatigalugit apersorneqartarnissaannut taamaaliornermullu nutaanik najoqqutassiornissamut illikartitsivoq.
Nalilersueriaatsinik nutaanik ineriartortitsisoqarnissaanik Folketingimi ilaasortat nunatsinneersut marluk, IA-meersup Aaja Chemnitzip aamma Siumumeersup Aki-Matilda Høegh-Damip, Folketingimi isumaqatigiinniutigineqarnerani piumasarereerallu taamaaliorput.
Nalileeriaasitaassat ukioq 2023 naatinnagu tassa piareersimasussaagaluarput.
Naalagaaffilli nalilersueriaatsinik nutaanik ineriartortitsinissamut atatillugu misissuititseqqaarniarluni aalajangerpoq. Misissuisitseqqaarneq ukioq naatinnagu naammassineqartussaassaaq.
Danmarkimi inuttut pisinnaatitaaffinnik ilisimatusarfiup Danmarkimi kommunit tallimat kalaallit angajoqqaat meeraasa allamut inissinneqaratarsinnaanerannik maanna nalileeriaatsinik (FKU) atuiunnaarnissaannik juunimi kajumissaaruteqarpoq.
Esbjerg Kommune aamma København Kommune maanna nalileeriaasiusunik tamatuma kingorna atuiunnaarput. Kommunilli maanna nalileeriaasiusunik suli atuisut arlaqarput.
Kalaallit angajoqqaat meeraasa allamut inissineqaratarsinnaanerannik Danmarkimi kommunit angajoqqaat piginnaasaannik maanna nalileeriaasiinut akerliussutsimik Nuummi Københavnimilu takutitsisoqaqqammerpoq. Danmarkimi kalaallip arnap meerartaaminik novembarimi arsaarneqareerernerani taamaaliorput. Suliaq taanna Thisted Kommunemi pivoq.

Allisiguk

Allamut inissiinissamik suliat pillugit Aqqaluaq B. Egede aamma naalakkersuisut siulittaasuat , Múte B. Egede (IA), danskit isumaginninnermut ministeriannik Sophie Hæstorp Andersenimik (S) sisamanngornermi ataatsimeeqateqaqqipput.

Angajoqqaat piginnaasaannik misissuisarneq isornartorsiorneqaqisoq Danmarkimi kalaallinut ilaqutariinnut atorneqartartoq, danskit kommuuniini atorneqarunnaassasoq naalakkersuisut piumasaraat. Misissuummi kalaallit kulturiannut naleqqussarsimanngilaq.

Taamaammat immikkut ilisimasallit arlallit, matumani Inuit Pisinnaatitaaffii pillugit Insituttip tamanna mianersoqqussutigaa, kalaallimmi meerartaannik inissiineq kukkusumik tunngavilerneqarsinnaammat.

Inatsimmik allannguinissaq piumasarineqartoq

Sophie Hæstorp Andersen misissuutinik atuiunnaarnissaamik isumaliuteqaqqusilluni danskit kommuniinut qaammatip siuliani allagaqarpoq.

Danskit inatsisaasa ullumi aaqqissuussaanerat pissutigalugu kommunit isumaginninnermi sulianik aalajangiisarput. Taamaammallu angajoqqaat piginnaasaannik misissuisarnerit kalaallinut ilaqutariinnut atorneqartarunnaarnissaat danskit naalakkersuisuisa kommuninut piumasarissappassuk inatsimmik allannguisoqartariaqarpoq. Aarhusip Universitetiani juraprofessori, Caroline Adolphsen, KNR-imut siusinnerusukkut taama nassuiaavoq.

- Kommunit inatsit malillugu ingerlatillutik suliamik qanoq nammassinissaat namminneq aalajangissavaat. Ministeri kommuninut naalakkiisinnaanngilaq. Isummani annissinnaavaa taakkulu naleqqussaannartariaqassapput, Caroline Adolphsen oqarpoq.

Danskillu isumaginninnermut ministeriat tassannga inatsimmik allannguinissamut siunnersuuteqartariaqaraluartoq, Aqqaluaq B. Egede isumaqarpoq. Taamaammallu ministerimik ataatsimeeqateqaqqinnissamik piumasaqarpoq. Taannalu ataatsimiinneq danskit naalakkersuisuinik isorinnilersitsineruinnarpoq.

- Danskimik naalakkersuisumik naapitsinitsinni aatsaat taama iliuuseqarnissaminik nalornitigisumik naapitsivunga, Aqqaluaq B. Egede oqarpoq.

Inuit pisinnaatitaaffii unioqqutinneqartut

Suliami allamik pisoqaqqissappat isumaginninnermut ministerip angajoqqaanik misissueriaatsimik maanna misissuisitsineq utaqqimaaqqaarniaraa, naalakkersuisoq oqarpoq.

Angajoqqaanik misissueriaaseq nutaaq kalaallit kulturiannut tulluarsagaq pilersinniarlugu danskit naalakkersuisui 7,8 millionit koruuninik marsimi 2023-mi aningaasaliipput. Taassuma saniatigut nutaamik qanoq misissueriaatsimik pilersitsisoqarnissaanut atatillugu misissuisitsinermik aallartitsisoqarpoq.

Danskilli naalakkersuisui maanna iliuuseqassasut misissuisarnerillu kommuninit atorunnaarneqassasut naalakkersuisup piumasaraa.

- Aalajangiisoqanngippat iliuuseqartoqanngippallu inatsisinik unioqqutitsinertut isigivarput, inuit pisinnaatitaaffiinik unioqqutitsinertut isigivarput. Taamaammat isumaginninnermut ministeri kisimi isigineqarsinnaanngilaq, Aqqaluaq B. Egede oqarpoq, ministeriunerlu Mette Frederiksen (S) suliamut ilannguteqqullugu.

- Isumaginninnermut ministerip iliuuseqarani nutaamik inatsisissatut siunnersuusiunnginnera akisussaaffini naapertorlugu ajornartorsiummik aaqqiisimannginera inatsisinik unioqqutitsinerusoq isumaqarpunga. Naalakkersuisoq atuussinnaanngilaq suliaqarsinnaanngikkuni, taanna oqarpoq.

Politikkikkut mattussiartorneq aallartinneqartoq

Suliarlu danskit naalakkersuisuinut atassuteqarnermut innarleeqqippoq.

Danskimmi naalakkersuisui iliuuseqarniarnerminni paamaarussivallaartareersut, Aqqaluaq B. Egede isumaqarpoq.

Taamalu isorinninneq naalakkersuisut siulittaasuata Múte B. Egedep (IA) Deadlinemi sisamanngornermi apersorneqarnermini oqaasertalerpaa. Taassuma ilaatigut spiralilersuisimanermut tunngatillugu danskit naalakkersuisuisa sulinerat isornartorsiorpaa.

Aamma atuarukMette Frederiksen kalaallit meeqqat inissinneqarsimasut pillugit: Oqartussanut tatiginnippunga

Maannalu allamik inissiinissamik suliaq pisunik oqinnerulersitsinngilaq.

- Taamaammat uanga isumaqarpunga, siunissami qanilaartumik suleqatigiissinnaanermut apeqqutinut tamanut mattussiartorneq uani poitikkikkut aallartinneqartoq. Maannakkut naalakkersuisoqatigiit Danmarkimi kusanaatsorujussuarmik ingerlatsinerisa saniatigut kikkulluuunniit naalakkersuisuugaangamik apeqqutit tamakku aaqqipallattannginneri, isumaqarpunga inuiaat kalaallit aamma nutaamik isummersulernerannik aallartitsissasoq, Aqqaluaq B. Egede oqarpoq.

Misissuisarnerit isorisaaqisut atoruneqarunnaaqqullugit nunatsinni nunanilu allani, soorlu Danmarkimi, Savalimmiuni aamma Islandimi sapaatit-akunnerata siuliani akerliussutsimik takutitsisoqaqqippoq.

Isornartorsiuineq pillugu KNR-ip danskit isumagininnermut ministeriat, Sophie Hæstorp Andersen (S), apersorniarlugu saaffigaa. Taannali oqaaseqasissaqannginnerarpoq apersorneqarusunnanilu.

Nutaarsiassami kukkunermik nassaarsimaguit uunga allaffigineqarsinnaavugut.