Aningaasanut inatsit: Peqqinnissaqarfik ukkatarineqartoq

Aningaasanut naalakkersuisup, Erik Jensenip aappaagumut aningaasanut inatsisissaq maanna saqqummiutileruttorpaa.

Partiit sisamat isumaqatigiissummut atsiornissaminnut piareersimapput, taamaammat politikkiukkut taperserneqarluarpoq.

Aningaasanut inatsimmit peqqinnissaqarfimmut 114,5 millionit koruunit immikkoortinneqarut, Erik Jensen oqarpoq.

Partiit peqqinnissaqarfimmut aningaasaliinerorusukkaluarput, oqimaaqatigiissaarisoqartariaqartorli, Erik Jensen oqarpoq.

- Qanorluunniit aningaasarpassuarnik immikkoortitsigaluarutta assaat kivitsisinnaasut pisariaqarput, taanna oqarpoq.

Atassut, Siumut, IA Nalerarlu isumaqatigiissummut atsiussapput.

Inatsisartuni ilaasortanit 31-nit 28-t aningaasanut inatsisissaq naggataarutaasumik novembarip 15-ianni taasissutigineqalerpat akuersissutiginiarpaat. 

Demokraatit isumaqatigiissummut atsiorusunnginnerminnut inuit aningaasassaqarnerulernissaata sammineqarnissaa amigaataanera pissutigigitsik KNR-imut oqaatiginikuuaa.

Attaviitsoq, Knud Mathiassen isumaqataalluni taasiniarnersoq KNR-ip uppernarsarsinnaasimanngilaa.

Angajoqqaarsianut atugassarititaasut pitsaanerusut

Tamatuma saniatigut aningaasanut inatsisissami angerlarsimaffiup avataanut inissiisarneq sammineqarpoq. Partiit oqarnerat naapertorlugu ukiuni kingullerni inissiinerpassuaqarpoq. Meeqqalli angerlarsimaffii aaqqiissutissaassanngillat, ilaqutarsialli amerlanerussallutik.

- Suliassap taassuma kivinnissaanut inuit ikiuerusunnerulernissaat pillugu soqutiginarnerulersitsissaagut, Erik Jensen oqarpoq.

- Angajoqqaarsianut atugassarititaasut pisaanerussapput, taakkumi pisariaqartinneqarluinnarput. Suliassaq inuiaqatigiittut kivissavarput, Karl Tobiassen (Siumut) oqarpoq.

Nunatsinni tamarmi ataqatigiittoqassasoq

Partiit kalaallit oqaasii ilinniarfeqarfinni aamma pitsanngorsaavigerusuppaat. Pingaartumik ilisimatusarfimmi, Asii Chemnitz (IA) oqarpoq.

Kiisalu takornariaqarnerup inuiaqatigiinnut tamanut iluaqutaasussap ineriartortinneqarnissaanut aningaasanik immikkoortitsisoqassaaq. Pingaartumik illoqarfinni minnerni nunaqarfinnilu.

- Nunatsinni tamarmi nalinginnaasumik ataqatigiinnermik pilersitsissaagut. Nunarput tamarmi ineriartortissavarput, Asii Chemnitz oqarpoq.

Nioqqutissat akii appasitsinneqassasut

Jens Napaattuup (Naleraq) oqarnera naapertorlugu aningaasanut inatsisip isumaqatigiissutiginiarnera ajornaatsuinnaanngilaq.

- Naleqartitarpassuagut ilaalersimasut isumaqatigiissummi takusinnaavarput. Isumaqatigiinngissutaangaatsiartoqarsimavoq, taamaakkaluartorli inissilluarpoq, taanna oqarpoq.

Taassuma pisiassat appasitsinnissaanut aningaasanut inatsimmut 8 millionit koruunit immikkoortinneqartut paasissutissiissutigaa.

- Inuiaqatigiinnut pingaaruteqarpoq. Taamaammat nuannaarutigingaatsiarparput, taanna oqarpoq.

Taassuma kalaallisut oqaatsitta ukkatarineqarnerat aamma nuannaarutigaa.

- Nunatsinni inunngortut pisinnaatitaaffeqarnerulernissaat paaseqatigiissutigaarput. Oqaatsitta ineriartortinneqarnissaa maanna allaganngortinneqarpoq. Tamanna pingaaruteqarpoq, oqaatsigummi navianartorsiorsinnaapput, Jens Napaattooq oqarpoq.

Peqqinnissaqarfimmi sulisussaqarnerussasoq

Atassut Inatsisartunut marlunnik qinigaatitaqartup partiit annertussusaa eqqarsaatigigaanni immaqa piumasaqarpallaarsimalluni isumaqarpoq.

- Taamaammat isumaqatigiissummiittut tamarmik isumaqataaffigisinnaanngilagut. Kisianni naapeqatigiissuteqarniarnikuuvugut, tamannalu ilorrisimaarutigaarput, Aqqalu Jeremiassen oqarpoq.

Atassutip aningaasanut inatsimmut e-sportip ilanngutitinneqarnissaa sulissutigaa, tassungalu 100.000 koruuninik immikkoortitsisoqarpoq.

Peqqinnissaqarfimmi suliassanik isumaginninnissamut sulisussaqarnerulernissaa Atassutip pingaartikkaa taassuma oqaatigaa. Taamaammat ajornartorsiutip aaqqiivigineqarnissaanut piviusorsiortunik sulissuteqartoqassaaq.

Sanaartorneq akileraartarnermullu aaqqissuusseqqinneq

Erik Jensenip aningaasanut inatsisip isumaqatigiissutiginiarneqarnerani sanaartornerup aallartinneqarnissaanut pingaartumik tunngasimavoq.

Tasiilami imeqarfik ilaatigut sulissutigineqalissaaq, tamannalu Naleqqap nuannaarutigaa, partiimmi illoqarfiit minnerusut nunaqarfiillu ikiorusulluinnarpai.

Akileraartarnermulli aaqqissuusseqqinnissaq aamma misissorneqassasoq, aningaasanut naalakkersuisoq oqarpoq:

- Ukioq manna isumaqatigiissutigineqarsinnaassasoq naatsorsuutigaara. Kisianni partiit tamarmik suleqatigiinnissaat pisariaqarpoq. Tamannalu naatsorsuutigilluinnarpara.

Inatsit naapertorlugu ukiup tullissaanut aningaasanut inatsisissat novembarip 15-ianni piareersimariissaaq.

Taamaammat Inatsisartut aappaagumut aningaasanut inatsisissamik taasinissartik angumerisinnaavaat.

Ukiuni kingullerni qulini aningaasanut inatsisissaq kinguaattoorutigineqartarpoq.