Aningaasanut inatsisissatut siunnersuut: Inuusuttunut, utoqqarnut peqqinnissaqarfimmullu aningaasat amerlanerusut

Aningaasaqarnermut Naalakkersuisup, Inuit Ataqatigiinneersup Naaja Nathanielsenip, Naalakkersuisut aningaasanut inatsisissatut siunnersuutaat saqqummiuteqqammerpaa.

Nunatta karsiata 2024-mi isertitassai katillugit 8014 millionit koruuniussasut naatsorsuutigineqarpoq. Isersitat taakku 58 procentii qallunaat naalagaaffiata EU-lluunniit tapiissutaanneersuupput.

Aningaasartuutigineqartussat 7912 millionit koruuniupput.

- Aningaasaqarniarnerput nukittuvoq. Aammattaarli nalunngilarput aningaasat sumorpiaq atorneqassanersut, taanna oqarpoq.

Aningaasartuutigineqartussat immikkoortinneqareermata aningaasat sinneruttut annikitsunnguussasut naatsorsoruminarpoq.

- Aningaasat immikkoortinneqarsimanngitsut sinneruttut annikitsunnguit atugarissaarnermut atorneqarnissaat aalajangersimavarput. Inuit amerlanerusut atugarissaarnerussapput. 2024-mi inuusuttut, utoqqaat peqqinnissarlu salliutissavagut, Naaja Nathanielsen oqarpoq.

Nakorsiartut peqqissusaannik paasissutissat elektroniskinngortinneqarnissaannut 100 millionit

Assersuutigalugu Naalakkersuisut angalaqatigiittartussanik nutaanik sisamanik pilersitserusupput. Taakkua meeqqat kinguaassiuutitigut atornerlugaasimasut timmisartorlutik ornittassavaat.

8,7 millionit meerartaarsinnaanngitsunut atorneqassapput, utoqqalinersialinnut sioqqutsillunilu soraarnerussutisialinnut pilersuisussaatitaaneq atorunnaarsinneqassaaq. Taakkununnga aningaasanut inatsisissatut siunnersuummi 16,9 millionit koruunit immikkoortinneqarsimapput.

Meeqqanut tapit katillugit 17, 9 millionit koruuninut Naalakkersuisut qaffakkusuppaat.

Nuikimut, inuusuttut suliffittaarnissaannut piareersartinneqarnerinut suliniummut 3,4 millionit koruunit immikkoortinneqarput.

Peqqinnissaqarfimmi aningaasartuutigineqarnerpaasussaq tassaavoq nakorsiartut peqqissusaannik paasissutissat elektroniskinngortinneqarnissaannut suliniut: Naalakkersuisut tamassumunnga 100 millionit koruunit ukiuni sisamani immikkoortissimavaat.

Tamatuma saniatigut sulisunut 2 millionit immikkoortinneqarsimapput - tassa peqqinnissaqarfiup iluani sulisunut, sulisut taakku pissarsiariuminaallutillu sulisoriinnarnissaat ajornartinneqarpoq.

- Aningaasanik annikitsunnguanik pissarsisussanik nassaarsimavugut, Naaja Nathanielsen oqarpoq.

Sulisussaaleqineq inuillu amerlanerusut ilinniagaqartariaqartut

Qulaani allassimasut oqaatigineqareermata ilisimaneqarluartutut nunarput ukuninnga ajornartorsiuteqarpoq:

Pisortani aningaasartuutit qaffakkiartorput. Utoqqaat amerliartuinnarput taakkualu soraarninngortussaapput. Taamaasilluni sulisut akileraartartut ikinnerulissapput. Tamanna nunarsuaq tamakkerlugu ajornartorsiutaavoq - nunatsinniinnaanngitsoq.

- Ukiuni aggersuni sullissineq pitsaanerulersinniarutsigu allaanerusumik iliuuseqartariaqalerpugut. Inuit amerlanerusut atugarissaarnerussapput. Tamanna qanoq ililluta akissaqartissavarput? Immaqa salliunneqartut allanngortinneqartariaqalissapput. Aamma aningaasat taakkua maanna eqqortumik atorpavut? Aaqqissuusseqqittoqarnissaa ukiaru eqqartussavarput, Naaja Nathanielsen oqarpoq.

Ullumikkut sulisussaaleqineq atugaavoq. Suliffeqanngitsut ikipput, amerlanerusullu ilinniagaqassapput.

- Avataaniit sulilersitsinani nutaanik aallarniinissaq ajornarpoq. Suliassaqarfiit tamarmik sulisussaaleqipput, taanna oqarpoq.

- Ajornartorsiutip tamassuma aaqqiissuteqarfiginissaa pisariuvoq. Nunatsinni sulisuvut akissarsiagissaarnerullutillu ilinniagaqarnerussapput. Kisiannili aamma avataaniit sulisunik pissarsinissaq isigisariaqarparput. Suliassaqarfinni sorlerni sulilerniartunuku? Tamanna ukiaru politikkikkut eqqartorneqarumaarpoq.

Ukiaru Inatsisartut ataatsimiissapput, Naalakkersuisullu aningaasanut inatsisissatut siunnersuutaat isumaqatigiissutiginerlugu eqqartussavaat. Taava aamma ukiup naalernerani aningaasanut inatsit naammassineqartoq saqqummiunneqarumaarpoq.