Angalatooq Jens Kjeldsen angallammik Manerassuarmi Påskip qeqertaanukarluni aallarpoq
Aappariit angalatuut Dorthe aamma Jens Kjeldsen Sullualukkoorsinnarlutik nunarsuaq kaajallallugu angallamminnik 2017-imi angalarujussuarnikuupput. Jens Kjeldsen maanna 67-inik ukioqartoq tamatumuuna kisimiilluni angallamminnik Kigdlua-nik Manerassuarmi Påskip qeqertaa anguniassallugu pingasunngormat Nuummi aalisartut talittarfianniit aallalersoq ornipparput aperalugulu sooq Påskip qeqertaanukalernersoq.
Jens Kjeldsen iluaqutariiullutik "Kigdlua"-nik atilimmi tissiartaamminniittoq. Assi: KNR
- Tassa Dorthelu siunertarigatsigu Påskeøen, Rapa Nui tikinniarlugu. Dorthep inuusuttuulluni sinnattorinikuusimagamiuk, atuagaq malillugu. Uanga aamma. Taava massakkut piareerpugut. Dorthe ikissooq aqqutaani, nioqqittussaavoq ikeqqittussaallunilu. Kisimiillunga aallaannarallassuunga.
Dorthe Tahitimut Samoamulluunniit naapigiaassaaq
Jensip nulia Dorthe Kjeldsen tamatumuuna peqquteqavissumik aallaqataanngilaq:
-Tassa siorna uummatinni taqarsuannik milittoorama, taavalu SANA-mi uninngariarlunga Danmarkimi suliaritillunga. Ajunngilanga aamma pisinnaasakka ajunngeqaat. Kisianni tassa soorlu imaannarsuakkut ammasukkut sivisuumik angalanissara suli nangiarilaarakku.
Dorthe Kjeldsenip uini Påskip qeqertaanut qanillippat naapigiassamaarpaa:
- Aatsaat aappaagu upernassakkut, Tahiti, Samoa tamakkua qeqertaaqqat arlaannut naapigiartussaavara.
Påskip qeqertaa pillugu
Angiassusia: 166,6 km²
Påskip qeqrtaata tusaamaneqaatigai ujaqqanik inuusaliarujussuit Moai-nik taaneqartartut,
polynisiamiunit ukiut 1.200-t-1.500-illu matuma siornagut qiperorneqarsimasut.
Inoqarpa? Aap, 3000-t missaanni inoqarpoq.
Rapa Nui Hollandimiup ilisimasassarsiortartup Jacob Roggeveenip Påskip qeqertaanik atsersimavaa, qeqertaq påskimi 1722-mi tikikkamiuk.
Aqqutigisinnaasai marluupput
Jens Kjeldsenip Påskip qeqertaanut aqqutigisinnaasai marluupput. Amerika kujallermi Brazilia sinerlugu Amerika kujalliup isuata tungaaniit Afrikap kujammut isua Australialu kujaqqullugit ingerlaarsinnaanerarpoq, aammali Amerika kujalliup isuaniit kimmut Manerassuakkoorsinnaalluni.
AAMMA ATUARUK VIDEO: Kjeldsenikkut nunarsuaq kaajallareerlugu Qaanaaliarput
- Taanna Terra Del Fuego (ikerasassuaq) Amerika kujalliup kujataatungaaniittoq tikilerukku iluatungaatigoortoqarsinnaavoq Magellan-ip ikerasaatigut, Chile angullugu. Taava tassani sarfarsuaq Hombolti avannamukartoq anorillu kangia tungaaneersut iluatsinneqarsinnaallutik. Nunaminngaanniit Påskip qeqertaanut ungasissuseq kitaaniit kangianillu assigiipput. Tassa Tahitiminngaanniit 2000 sømilit assumoortussaavugut.
Kisimiilluni angalanissamut piareersarluarsimavoq
Imarpissuakkut kisimi angalanissaq imaannaangitsuuvoq Jensili piareersarluarsimavoq, angallatertillu piarersimanerapaa:
- Nammineq aquttarpoq una atorlugu (aquut nammineertoq tikkuarpaa) anori najoqqutaralugu, tassa tunngavissaq nassaareqqaarluarlugu inissilluarsimallugu tassa nammineertarpoq - sinissinnaavunga. Taava anori imarlu suleqatigisariaqarput, aamma kisimiittoqanngisaannarpoq, tassa angallat aqqutaani isumagisassaallunilu paarisassaavoq.
AAMMA ATUARUK Dorthe Hegelund Kjeldsen 2019-imi Arnatsialattut toqqagaasoq
Jens Kjeldsenip Påskip qeqertaanut aqqut ungasinneq atorlugu ingerlassaguni aappaagu oktobarimi tikissangavoq aqqulli naanneq atussagniuk upernassaru marsimi apuussinnaassalluni.
Påskep qeqertaa Amerika kujallermi Chilep kitaani Manerassuup kujasinnerusortaaniippoq.
Avalariaannanngortoq. Assi: KNR
