Amerikamiut immikkut ilisimasallit DR-ip oqaluttuaanut maanna qisuariarput

Ilanngutassiaq DR-imit oqaaseqartoqarneranik ilalerlugu marsip 30-anni nutarterneqarpoq.

Januaarimi pisut, Danmarki iligisanilu Nunarput Amerikamiit tiguarneqarniarneqassappat illersornissaanut piareersarnerat pillugu, Danmarks Radio ungasinngitsukkut oqaluttualioqqippoq.

Kinaassutsiminnik isertuussisut, ikinnerpaamik aqqaneq-marluk oqaluttuaat tunngavigalugit, sakkutooqarnikkut saassussinissamut piareersartoqarpoq.

Danmarkimi Kunngeqarfiup Amerikamiut tikinnissaat pinaveersaartinniarlugit, Nuummi Kangerlussuarmilu mittarfiit qaartinnissaat pilersaarusiorpaat.

Nunarsuarmi nuna pissaaneqarnerpaamit saassunneqarnissamut piareersimanissaq anguniarlugu, Danskit aammik sillimmateqarfianiit nunatsinnut assartuisoqarpoq.

Europamiut iligisaat soorlu Frankrig, Amerikamiunik tiguaaniartoqarnissaanut, sakkutooqarnikkut pisinnaasartik tamaat tapersersuinissaminut piareersimavoq.

Paasissutissat taakku tunngavigalugit, KNR-ip danskinik immikkut ilisimasalinnik ilanngutassiaq pillugu oqaloqateqarput, taakkulu danskit naalagaaffiat saqqummiussinera piaarinaatsoornerunngitsoq naliliipput.

Ilungersunarneranut ersiutit

Pisoq ataatsimut isiginiarlugu USA-mut saatsinneqarpoq, tassani KNR-ip issittumi isumannaallisaanermi sunniuteqarluartut pingasut, DR-ip oqaluttuamik saqqummeeqqinnera pillugu isummersortitsipput.

Paasissutissat eqqortuunissaat eqqarsaatigalugu, oqaluttuartut tamarmik, Kunngeqarfiup pisumi iliuusaa pisariaqarnerarlugulu silatusaarnerarlugu isumaqataapput.

Rebecca Pincus, issittumi isumannaallisaanermut immikkut ilisimasalik, Foreign Policy Research Institute-mut atassuteqartoq naapertorlugu, Trumpip aqutsisoqarfiata iliuusaa qanoq pimoorunneqartiginersoq ilanngutassiap takutippaa.

Sorsunnissamut piareersarneq tamatumunngalusungiusarneq nutaarsiassaanngivissoq, taanna oqaluttuarpoq.

Maluginiagaali tassaavoq aak ilumoortoq nunatsinnut timmisartuunneqartoq.

Taamaaliorneq allarluinnarmut atasoq, Rebecca Pincus oqarpoq. Taanna issitoq pillugu USA-mi ilisimatusarfimmi pisortaasimavoq USA-milu imaatigut sorsuunermut ilinniarfimmi ilinniartitsisarsimalluni.

- Aammik pilersuutissaviit atorneqarlutik nuunneqartarnerat sungiusarnermit nalinginnaasumit isumakuluuteqarnerunermik piareersarnerunermilluunniit tikkuussivoq, aammik pilersuutissat killeaqartarmata. Sungiusarnermi aajusaartitamik pissarsinissaq ajornanngissaqaaq.

Aavimmik nassataqarnerup sorsunnissamut pisarnertut sungiusarnermiit ilungersunarnerusumik oqaluuserisaqarneq ersersikkaa taanna oqarpoq.

Isumaqatigiinngitsut

Taamaakkaluartorli immikkut ilisimasallit oqaluttuamik pisunut oqaluttuallu sooq piffissami tassani saqqummersinneqarnerannut naliliineri assigiinngissuteqarput.

Europa Canadalu USA-mut nunatsinnut tunngasunik iliuuseqatsaaliuinissamut qaqutigoortumik atorluaaniarsarisut, Marisol Maddox isumaqarpoq. Taanna issitumi isumannaatsuunissamut immikkut ilisimasaliuvoq aamma Dartmouth Universityp Dickey Centeriani issittumi pissutsinik ilisimatusarfimmi ilisimatusartuuvoq misilittagartooq.

Iranimi kissaatigisatut pisoqanngimmat USA-lu piffissami tassani aamma Cubamut isiginiarmat, imaassinnaavoq USA-p nunatsinnut sakkutuulersornerunissamut nukissaasa politikkikkullu  periarfissaasa killeqaleriataarnerat Europap Canadallu atorluarniasarigaat.

Ilaatigut Amerikamiut nukissornialissagaluarpata akiuukkumaarnerminnik erseqqissaanermikkut tamanna nukingerlutik iluatsinniaraat, taanna isumaqarpoq.

- Isertuussanik taakkuninnga saqqummiussineq asuliinnaanngippat tupaallassanngilanga, Kunngeqarfik Danmarkip aqqutitigut assigiinngitsutigut Kalaallit Nunaata sumilluunniit nukissorfiginiarneqalissagaluarpat illersornissaanut piginnaanini piumassuseqarninilu ersersinniarsimassammagu, taanna oqarpoq.

Tassa anusinngorsaaneq, Kalaallit Nunaannut sakkutuunik isaatitsineq piumiinaassangatillugu akersuuffiussangatinnaguluunniit  Amerikamiut ilimasuutigisinnaasaannik apeqqusiisoq.

- Taamaaliornikkut USA-p Kalaallit Nunaannut tunngatillugu sakkutuulersorneq toqqaraluarunikku naammagisimaarsinnaasaminniit  pilliuteqarnerunissamik paasinninnerat sakkortusarniarpaat.

Oqaluttuat piffissami tassani saqqummersinneqarnerat aamma Trumpip Iranimut saassussinissamik aalajangernerata Ruslandimullu pillaatit atorunnaarsinneqarnerisa taavalu Folketingimut qinerseqajaanerup malitsigisaanik Natomi ilaasortat akornanni aaqqiagiinngeqqajaanermut attuumassuteqarsinnaapput.

Danmarks Radiop akissuteqarnermini saqqummiussaq naalakkersuisunit pilersaarutaasumik saqqummersitsisoqarneranik tunngaveqannginnerarpaa.

- DR-imit tusagassiortut eqimattanit ataasiakkaat Illersornissaqarfimmit, nunanit allanit, naalakkersuisunit (danskit aaqq.), isertortumik paasiaasartuneersunit assigiinngitsunik ukiup ataatsip ingerlanerani oqaloqateqarput. Tusagassiortut tusarfinnut attaveqartuupput – muminganiillu attaveqartoqarani. Oqaloqatigiinnerit taakku tunngavigalugit oqaluttuaq sapaatip akunnerata siuliani saqqummersitarput katitersinnaavarput.

Mittarfinnik qaartitsinissamut pilersaarutit eqqumiigineqartut

Iris Ferguson University of Pennsylvaniap Washington D.C.-imi immikkoortortaqarfiani ilisimatusartutut tikeraartaavoq.

Taanna Issittumi sillimaniarnermik politikkimik atorfilittut Bidenip præsidentiunerani Trumpillu siullermik præsidentiunerani suliaqarpoq.

DR-ip oqaluttuaata imaa qanoq eqqortuutiginera nalileruminaatsoq, iliuuserineqartutulli allaaserineqartut sakkutooqarnikkut sungiusarnerni nalinginnaasuusut, taanna oqarpoq.

Mittarfinnilli qaartitsinissamut paasissutissat nalinginnaanngitsut taanna isumaqarpoq.

- Taama pilersaaruteqartoqarsimanera eqqortortaqarpat, taava mittarfimmik qaartitsineq piffiup qimannissaanut pilersornissaanullu unammillernartortaqartitsilissaaq, taanna oqarpoq.

Ingammik Kalaallit Nunaanni, nunatsinnimi soorlu Nuummi Kangerlussuarmilu mittarfiit pingaaruteqarluinnarput.