Assit immiussarlu: Air Greenlandip timmisartuutaani akisunerpaaq siullermeerluni nunatsinnut mittoq
Air Greenlandip timmisartuutaani akisunerpaaq manna Kangerlussuarmut missimalerpoq. Taamaalillunilu siullermeerluni Kalaallit Nunaannukarnini naammassillugu.
Assi: Aviâja Kilime, KNR
Tuukkaq pillugu:
305-inik ilaasoqarsinnaavoq, issiaviit akisunerusut 42-t akikinnerillu 263-it.
Arfineq marlunnik perusuersartarfeqarpoq.
Timmisartumi ilaasut WiFi-kkut internetimut attaveqarsinnaapput.
Ilaasunut ataasiakkaanut uuttortarlugu ikummatissaq atortagaa CO2-mik anitsitsinera 25 procentimik annikinneruvoq.
Timmisartorsuaq Tuukkaq 700 millionit koruuninik sinnerlugit akeqarpoq. Airbus A330-800neo siullermeerluni angalanini, ullumi ullup qeqqata qeqqa nunatsinnukarnini aallartippaa. Marlup qeqqalersorlu Kangerlussuarmut tikippoq.
Tukkaq Norsamit angineruvoq, 305-inik ilaasoqarsinnaalluni. Orsussamillu atuinikinnerulluni.
Kaffillertoqarpoq
Tuukkaq maanna Kangerlussuarmi persuarsiutaaruttulerpoq. Mittarfiummi hangariani maanna kaffillerutigileruttorpaat.
Tuukkaq Kangerlussuup Københavnillu akornanni decembarip 19-ani timmisartuussilernissaminut piariissaaq.
AAMMA ATUARUK Air Greenlandip timmisartorsua nutaaq Tuukkaq nunatsinnukangajalersoq
Sisamanngornernili februarip naanissaata tungaanut tenikkeqarnikkut misilittarneqartassammat, Norsaq timmisartorineqartarlunilu teknikkeqarnikkut piareersimatinneqartassaaq, tassanilu Tuukkaq Wifi-ilerneqassalluni.
Assi: Aviâja Kilime, KNR
Air Greenlandip timmisartorsuaq Norsaq, martsip aallaqqaataata tungaanu pigissavaa. Tassannga tuniniarneqassalluni.
Allamik toqqagassaqaraluartoq
Tuukkarli pisiarinagu allamik aamma toqqagassaqarsimagaluarpoq. Pisortap Ilulissani innuttaasunik maajimi ataatsimiititsinermi, timmisartup nutaap pisiamik assinga, ukiuni tallimani atoreersimasoq, 300 millionit koruuninik, tassa pisiaannit nutaamit 400 millionit koruuninik akikinnerugaluartoq oqaatigaa.
Kangerlussuarmi hangarimi kaffillertoqarpoq. Assi: Aviâja Kilime/ KNR.
Takornarialli piumaleraluttuinnagaat, tassa avatangiisinut mingutitsinnginnerunissaq, timmisartuutileqatigiiffiup pingaartikkamiuk nutaavimmik pisivoq.
- Takornariat pinngortitaq sermerlu aattoq takuniarlugit ilerasuuteqaratik Kalaallit Nunaannukartassappata taava uagut ornitassatut mingutitsinngitsutut nittarsaattariaqarpugut, Jacob Nitter Sørensen oqarpoq.
Timmisartoq nutaaq Tuukkamik taaguuserneqartoq, atlantikoq qulaallugu timmisartuussisartumit, Norsamit procentinik 14-nik orsussamik atuinikinneruvoq, taassumalu saniatigut CO2-mik aniatitsinnginnerulluni.
Assi: Aviâja Kilime, KNR