Raajanik aappaagu pisaqartoqarnerusinnaasoq

Nunatta imartaata kitaata kangiatalu sineriaani raajanik amerlanerusunik aappaagu tassa 2021-mi pisaqartoqarnerusinnaavoq.
Nunatsinnimi raajaqassuseq aalaakkaasumik inissisimallunilu peqarluarpoq, taakkulu piujuartitsinermik tunngaveqarluni aalisarneqarsinnaapput.
Pinngortitaleriffik tusagassiuutinut nalunaarummi allappoq.
Ilisimatuut raajaqassuseq pisarineqartunik saarulliillu raajanik nerisaqartartut amerlassusaannik misissuinerminni missiliorpaat.
AAMMA ATUARUK Royal Greenland: Nunatsinni aatsaat taama raajartoqartigaaq
Nunattalu kitaani raajat 115.000 tonsit pisarineqarsinnaasut missiliorneqarpoq. Taakku ukioq mannamit 5.000 tonimik amerlanerupput.
Nunatta kangiani 3.000 tonitut amerlassuseqartut pisarineqarsinnaapput – tassa 1.000 tonimik amerlanerusut.
Innersuussinerit Naalakkersuisunut tunniunneqarput, taakkulu raajartassiissutigineqarsinnaasussat maanna aalajangertussanngorpaat.
Raajat, saarulliit qalerallillu nunatsinni suliffeqarfiit avammut tunisartagaannit annerpaapput.
Raajat 2020-mi ukiup sisamararterutaani kiilumut akii 166 koruuniusoq, Nunatsinni Naatsorsueqqissaartarfimmit kisitsisit takutippaat.
Tamanna siornamut 2019-imut sanilliullugu 16 procentimik appariarsimavoq, siorna kiimut akii 197 koruuniuvoq.