Raajanik aappaagu pisaqartoqarnerusinnaasoq

Nunatsinni raajaqassuseq ajunngilluinnarpoq, taamaammat aappaaguni raajanik amerlanerusunik pisartoqarsinnaasoq, Pinngortitaleriffik paasissutissiivoq.
Nunattalu kitaani raajat 115.000 tonsit pisarineqarsinnaasut missiliorneqarpoq. Taakku ukioq mannamit 5.000 tonimik amerlanerupput. Assi © : Håkan Dahlström/Flickr Creative Commons
Allattoq Johannes Baunsgaard
novembarip 06-at 2020 05:39
Nutserisoq Connie Fontain

Nunatta imartaata kitaata kangiatalu sineriaani raajanik amerlanerusunik aappaagu tassa 2021-mi pisaqartoqarnerusinnaavoq.

Nunatsinnimi raajaqassuseq aalaakkaasumik inissisimallunilu peqarluarpoq, taakkulu piujuartitsinermik tunngaveqarluni aalisarneqarsinnaapput.

Pinngortitaleriffik tusagassiuutinut nalunaarummi allappoq.

Ilisimatuut raajaqassuseq pisarineqartunik saarulliillu raajanik nerisaqartartut amerlassusaannik misissuinerminni missiliorpaat.

AAMMA ATUARUK Royal Greenland: Nunatsinni aatsaat taama raajartoqartigaaq

Nunattalu kitaani raajat 115.000 tonsit pisarineqarsinnaasut missiliorneqarpoq. Taakku ukioq mannamit 5.000 tonimik amerlanerupput.

Nunatta kangiani 3.000 tonitut amerlassuseqartut pisarineqarsinnaapput – tassa 1.000 tonimik amerlanerusut.

Innersuussinerit Naalakkersuisunut tunniunneqarput, taakkulu raajartassiissutigineqarsinnaasussat maanna aalajangertussanngorpaat.

Raajat, saarulliit qalerallillu nunatsinni suliffeqarfiit avammut tunisartagaannit annerpaapput.

Raajat 2020-mi ukiup sisamararterutaani kiilumut akii 166 koruuniusoq, Nunatsinni Naatsorsueqqissaartarfimmit kisitsisit takutippaat.

Tamanna siornamut 2019-imut sanilliullugu 16 procentimik appariarsimavoq, siorna kiimut akii 197 koruuniuvoq.

Aamma atuaruk