VIDEO Qimmit qimuttut kulturikkut oqaluttuarisaanerat ilisimatusarfigineqalersoq

Qimmit qimuttut 20.000-init 15.000-inut ukiut qulit ingerlanerini ikileriarsimapput ikiliartortuarsinnarlutillu, qimmilli qimuttup kulturikkut oqaluttuarisaanera piujuaannarnissaalu siunertaralugu ilisimatusaatigineqaleruttorpoq.
Assi © : Walter Turnowsky/KNR
decembarip 08-at 2016 09:59

Qimmip qimuttup oqaluttuarisaanera sananeqaataatalu qanoq pinngoriartorsimanera naalagaaffimmi pinngortitap oqaluttuarisaanera pillugu ilisimatusartup Statens Naturhistoriske Museumimeersup Professor Morten Meldgaardip ukiuni pingasuni ilisimatusaatigileruttorpaa.

Nunatsinni Ilisimatusarfimmi ilinniartut peqatigalugit professori ilisimatusarpoq, saniatigullu pinngortitamik uumasunillu assiliisoq ilisimaneqarluartoq Carsten Egevang assiliisassaaq.

- Aap, tassa kalaallit qimmiat aamma kalaallit qimuttunik qimmeqarnermik kulturiat nunarsuarmi tamani immikkuullarissuuvoq. Taava uagut atuarfinni suliaqarnikkut, filmit aamma assit aqqutigalugit innuttaasullu akuliutsinnerisigut kalaallit qimmiat qimuttoq oqaluttuariniarparput piujuarnissaa siunertaralugu, aammalu qimuttunik qimmeqarnermik kulturi inerisarlugu, taamaalillutalu Kalaallit Nunaanni takornariaqarneq suliffissallu pilersitsiffigeqataasinnaavarput, Morten Meldgaard KNR-imut taama oqarpoq.

Slædehunde

Suliniut Qimmeq qimuttoq velux fondenimit aamma Aage og Johanne Louis-Hansens fondimit katillugu 6,6 mio. koruuninik aningaasaliiffigineqarpoq.

Qimmit qimuttut pillugit ilisimasaqartut oqaluttuassaqartullu ilisimatusartumut saaffiginnissinnaapput, tamannalu ilisimatusarfimmut saaffiginninnikkut imaluunniit mailimut mome@uni.gl-imut saaffiginninnikkut pisinnaavoq.