Aaja Chemnitz: Utoqqatsertoqannginnissaa ernummatigaara

Ministeriunerup Mette Frederiksenip utoqqatsernissamut iliuuseqannginnermini spiralilersortissimasut pillugit suliap qulaajarneqarnissaa utaqqeqqaarusuppaa. Tamannali kinguneqartitsivissinnaasoq, Aaja Chemnitz IA-meersoq isumaqarpoq.

Allattoq Ann-Sophie Greve Møller

juunip 15-at 2023 07:20

Nutserisoq Sussi Jensen

Sapaatip akunnerata siuliani Naalagaaffeqatigiit ataatsimiinnerisa nalaanni spiralilersuisoqarsimanerani eqqugaasut aamma inatsisitigut ataataqanngitsut saqqummilaarput, tassanimi danskit naalakkersuisuisa sulianik ingerlatsinerannut atatillugu akerliussutsimik takutitsipput.

Kisianni, kissaatigisaattut, danskit naalagaaffiat utoqqatsissanersoq qularnarpoq.

Ministeriunerup Mette Frederiksenip suliamut tunngatillugu iliuuseqannginnermini sukumiisumik qulaajaanissap naammassineqarnissaa utaqqeqqaarusuppaa.

Tamannalu ernumanartortaqarpoq, IA-p folketingimi ilaasortaatitaa Aaja Chemnitz taama isumaqarpoq.

- Isumaqarpunga eqqugaasut utoqqatserfigineqartariaqartut, tassanilu Mette Frederiksenip ministeriunertut aqutsinera apeqqutaasupilussuuvoq, Aaja Chemnitz KNR-imut oqarpoq.

Uani Mette Frederiksenip NATO-p qullersaatut qinigassanngortinnera pillugu tusatsiakkat ingerlaartunut innersuussivoq.

- Mette Frederiksenip saniatigut politikkikkut allanik tapersersuisoqarnersoq mianerisariaqarpoq. Taamaammat politikkikkut qanoq sammineqassanersoq ernummatigisinnaavara. Pissutsinik utoqqatsernernik piviusunngortitsinngittussanik peqarnersoq, taanna oqarpoq.

SULIAT SUMUT TUNNGASUUPPAT?

Spiralilersuismaneq

Spiralilersuisimaneq pillugu suliaq danskit oqartussaasuisa kalaallit amerliartoqqunagit spiralilersueqqusimanerisa kingunerisaannik 1960-ikkut 1970-kkullu akornanni kalaallit arnat tuusintilikkaat aperineqaqqaarnatik spiralilerneqartunut tunngasuuvoq. Spiralilersinneqarsimasut arlallit, angajoqqaavi aamma akuersiteqqaarnagit, taamaaliorneqarnertik tarnikkut timikkullu kingunerlutsitserujussuarnerannik kinguneqartumik qinigassinneqarsimanngitsututut misigisimapput.
Spiralilersinneqarsimasuni 140-t Mads Pramming Ehmer Pramming Advokaterineersoq illersuisoralugu eqqartuussissuserisoraat. Taakku Danmarkip naalagaaffianit utoqqatserfigeqqullutillu taarsiiffigeqqusut, illersuisuat KNR-imut maajimi oqarpoq.

Inatsisitigut ataataqanngitsut

Inatsisitigut ataataqanngitsut pillugit suliaq kalaallit uersakkat tuusintilikkaat ataatassarsiornissaminnut 1974 sioqqullugu pisinnaatitaaffeqanngitsunut tunngasuuvoq. Danmarkip naalagaaffiat inatsimmut tamatumunnga akisussaasuuvoq, inatsilli taanna naapertorlugu danskit meerartaanni uersakkat ataatassarsiornissaminnut 1930-ikkunnili pisinnaatitaaffeqarput.
Inatsisitigut ataataqanngitsuni 26-t katillugit 3.250.000 koruuninik taarsiiffigeqqullutik Danmarkip naalagaaffia eqqartuussivilersuuppaat.
Taakku Mads Pramming illersuisoralugu aamma eqqartuussissuserisoraat.

Danmarkip naalagaaffia taakkununnga taarsiinissamik marsimi itigartitsivoq. Tamannalu eqqartuussivimmut suliassanngorpoq.

Allisiguk

Suliat ataqatigiittut

Ministeriunerup ukioq kingulleq marsimi nunarput tikeraarmagu ilaatigut 1951-imi perorsaanermi misileraanermi meeqqat Danmarkimut aallartinneqarlutik ”misileraataasimasunut” utoqqatserniarluni tikeraarpoq.

Utoqqatserfigineqarnissaminnut piumasaqartut tullii tassaapput inatsisitigut ataataqanngitsut. Utoqqatserfigineqarnissaannulli apeqqut pillugu Mette Frederiksen oqaaseqarpallaarusunngilaq.

- Uani inatsisinut tunngasoqarpoq, tassungalu nalunaajaanissamut eqqortuusorinngilanga. Taamaaliorsinnaanngilanga aamma kingornussassanut pisoqqanut tunngasoqarnera pissutigalugu, Mette Frederiksen Naalagaaffeqatigiit ataatsimiinnerannut sapaatip akunnera kingulleq Nuummiinnermini KNR-imut taama oqarpoq.

Aamma atuarukMette Frederiksenip nunatsinni pinerluuteqarsimanerit nassuerutigai utoqqatsertoqarnissaali neriorsuutiginagu

Aaja Chemnitzili naapertorlugu spiralilersuisoqarsimaneranut aamma inatsisitigut ataataqanngitsut pillugit suliat meeqqat misileraatigineqarsimasut oqaluttuarisaanerannut assigiissuteqarpoq, pissutigalugu suliani taakkunani pingasuni danskit naalagaaffiat ”Kalaallit Nunaanni inuiaqatigiinnut pinerlussimammat”, taanna taama isumaqarpoq.

- Taamaammat oqaluttuarisaanerup iluani suliat ataqatigiissillugit tiguneqartussaasimagaluarput, ataasiakkaarnagit.

Allatut ittumik misissuisinnaaneq

IA-mi politikeri naapertorlugu oqaluttuarisaanerup iluani sulianik allatut ittumik qulaajaanissamut periarfissamik takkuttoqalerpoq.

Taarsiissuteqartarneq pillugu aalajangiisartunik, Danmarkip nunattalu akornanni oqaluttuarisaaneranut tunngasunik sulianik ingerlassaqarsinnaasumik, pilersitsinissaq Aajap siornatigut eqqartornikuua. Taannalu suli isumaqarpoq tamanna aaqqiissutini eqqortuugaluartoq.

Tamanna aaqqiissutaagaluarpat allaffissornikkut aaqqissuussap oqaluttuarisaanerup iluani suliat iliuuseqarfigissagaluarpai sulianullu qanoq periuseqartoqarnissaa aalajangiivigalugu.

- Oqaluttuarisaanerup iluani sulianik maanna amerlanerusunik ingerlassisarpugut, taakkualu assigiinngitsutigut suliarineqartarput. Taamaammallu kinguaattoorfiusarpoq.

- Misissuinerit uku sivisunaarnartut allatut ittumik ingerlanneqarsinnaanerisa eqqaamaneqarnissaa pingaaruteqarpoq, Aaja Chemnitz oqarpoq.

Naalakkersuisut danskillu naalakkersuisui spiralilersuisoqarsimaneranik qulaajaasoqassasoq ukioq kingulleq septembarimi isumaqatigiissutigaat. Tamassumali kingorna suliaq kinguaattoorsimavoq, pilersaarullu malillugu qulaajaaneq maajimi 2025 naammassineqarsimassaaq.

Tamassuma saniatigut sorsunnersuup aappaaniit ullumikkumut Danmarkip nunattalu akornanni pissutsit misissuivigineqarnissaat naalakkersuisut danskillu naalakkersuisuisa aasaq kingulleq isumaqatigiissutigaat.

Soorluttaaq 1953-imi Kalaallit Nunaata nunasiaataajunnaarsimaneranik qulaajaasoqarnissaa Inatsisartunit akuersissutigineqartoq.