Qulaajaanerup kinguarsaqqinneqarneranut: Utersaartutut misinnarlunilu pakatsinarpoq

Arnaq Johansen arnallu allat 351-it spiralilersuisimanermik qulaajaanermut ilanngussaqarput. Allagaatinik takunnissinnaatitaanermut itigartitsineq akimmisaarutaassanngitsoq, taassuma neriuutigaa.

Allattoq Kim Hinrichsen, Nûno Pedersen

juulip 26-at 2024 11:05

Nutserisoq Hanne Petersen

- Atuarnerani pakatsivugut aamma tamatta gruppitsinni misigaluta uagutsinnut tunngasoq aasiit kinguarsaqqinneqartoq pakatsissutigivarput.

Spiralilerneqarsimanermik naammagittaalliuteqartut 300-nit ikinnerunngitsut spiralilersuisimanermik qulaajaanermut ilanngussisut ilaat Arnaq Johansen taama oqarpoq.

Ilisimatusartoqatigiit qulaajaanerminni killiffitsik pillugu ataasinngornermi nalunaaruteqareersullu taanna taama oqarpoq.

Aamma atuarukImmikkut ilisimasallit spiralilersuisimaneq pillugu qulaajaasinnaanerat akornuserneqartoq

Allagaatinik Peqqinnissaqarfimmit pissarsisinnaannginneq qulaajaanermik kinguaattoortitsisinnaasoq amigartumillu qulaajaanermik kinguneqarsinnaasoq, ilisimatusartoqatigiit nalunaarumminni ilaatigut oqaatigaat.

Ajornartorsiutip aaqqiivigineqarnissaa naligiissitaanermut naalakkersuisup qulaajaanermi aamma ataqatigiissaarisuusup KNR-imut neriorsuutiginerareeraluaraa, ajornartorsiut akimmisaarutaassanngitsoq neriuutigigini Arnaq Johansen oqarpoq:

Spiralilersuisimaneq suua?

DR-imit tusarnaagassiap ”Spiralkampagnen”-ip niviarsiaqqat arnallu tusindilikkaat danskit oqartussaasuisa kalaallit inuiaqatigiit amerliartornerannut killiliiniarlutik 1966-imit 1975-imut spiralilersorneqarsimanerat saqqummiuppaa.
DR-ip paasisaa naapertorlugu 1966-imit 1970-imut 4500-t spiralilerneqarput.
Piffissami tassani nunatsinni arnat meerartaarsinnaasut 9000-iupput.
Arnat arlallit spiralilerneqarnertik pinngitsaaliinertut naapertuilluanngitsuliornertullu misigisimallugu oqaluttuaraat.
Naalakkersuisut danskillu naalakkersuisuisa piffissami 1960-imit 1992-imut nunatta peqqinnissamik oqartussaaffimmik tigusinissaata tungaanut spiralilersuisoqarneranik qulaajaasoqarnissaa septembarimi 2022-mi isumaqatigiissutigaat. Qulaajaanermi kalaallinut 1960-imit 1991-imut naartunaveersaartitsinermut atatillugu iliuuseqartarsimasut qulaajarneqassapput, spiralilersuisimaneq ilanngullugu. Nunatta peqqinnissamut oqartussaaffik 1992-imi tiguaa.
Qulaajaaneq maaji 2025-mi piariissangatinneqarpoq.
Arnat spiralilersorneqarsimasut 67-it eqqartuussissuserisumut Ehmer Pramming Advokaterimeersumut Mads Prammingimut saaffiginnipput. Taakku danskit naalagaaffianiit utoqqatserfigineqarnissamik taarsiiffigineqarnissaminnillu kissaateqarput.
Arnat taarsiivigineqarnissamik piumasaqartut amerlipput. 2024-mi marsimi arnat 143-it tamarmik immikkut 300.000 koruuninik taarseeqqusipput.
Mads Prammingip oqarnera naapertorlugu spiralilersuisoqarsimaneranik qulaajarneq maanna ingerlasoq naammassippat naalagaaffik taarseeqqusiissut pillugu aatsaat isummerniarpoq. Taamaammallu danskit naalagaaffiat arnanit pineqartunit eqqartuussivimmut tunniunneqarpoq.

Allisiguk

- Soorunami utersaartutut misinnarpoq uagutsinnut tunngasut pappiaqqat sukataarutiginikuullugit, ujarnikuullugit taavalu allaninngaanniit aamma atorfissaqartinneqaraluarlutik tiguneqarsinnaanngitsut. Soorunami pakatsinarpoq, neriulluarnikuugaluaratta qulaajaasut aqqutigalugit pappiaqqavut nassaarineqarsinnaassasut, taanna oqarpoq.

Tusaaneqanngitsutut misigisut

Arnallu taakkua nammineq misigisaminnik qulaajaasunut tusartitsinissamik periarfissinneqarsimanngitsortaqarput.

Tamanna aamma pakatsissutigigitsik, Arnaq Johansen oqarpoq:

- Siullermik una nalunaarusiap atuarnerani pakatsinitsinnut tunngaviuvoq Nakorsaaneqarfimmut naammagittaalliutigut tunniunnikuusagut, aamma atsiornikuugatta qulaajaasunut naammagittaalliuterput tunniussinnaagaat taavalu apersorneqarniassagatta, taanna oqarpoq nangillunilu:

- Kisianni paasillugu suli periarfissaqartoq, soorunami qujamasuppugut uagut nammineq misigisagut qulaajaasunut tusartikkusukkatsigit. Aamma nalunaarusiamiitikkusukkatsigit suut aqqusaarsimanerlugit.

Nukittunerujumallutik peqatigiiffinngorniartut

Spiralilersuisimanermilli qulaajaarnermi ajornartorsiutip aaqqiivigineqarnissaa neriorsuutigineqareeraluartoq nukittunerujumallutik peqatigiiffinngornissartik suliniutigalugu aallartikkitsik, Arnaq Johansen oqarpoq:

- Tassa massakkut suliniutigalugu aallartipparput peqatigiiffinngornissarput nukittuneruniassagatta inuttut ataasiakkaatut suliunnaarluta. Tassa taanna massakkut aallartipparput misissorlugu qanoq iliorsinnaanerluta. Tassa massakkut avatangiisigut gruppeqatigut apersorpagut qanoq isumaqarnersut, taavalu amerlangaatsiartut nalunaareerput peqatigiiffinngornissarput kissaatigigaat. Taava tassanngaanniit aatsaat suliniutit aallartissavagut, taanna oqarpoq.

Qulaajaanerulli unittooqqanerata qanoq iliuuseqarfigineqarnissaanik nalunaarutigineqarnissaa naalaaqqaarniarpaat.

Aamma atuarukNaaja H. Nathanielsen spiralilersuinerit nutaat pillugit: Arnanut utoqqatsissuteqartoqassaaq

Sukkasuumik ingerlariaqqinnissamik qanoq iliorniarnersut aperigatsinni ima akivoq:

- Tassa taanna akisinnaanngikkallarpara. Naalaaqqaartariaqarput, kisianni Nakorsaaneqarfimmut apeqqutilliinikuuvugut assigiinngitsunik taakku tunngavigalugit.