USA Kangerlussuarmi mittarfimmut akiliisariaqanngitsoq
USA-mi aningaasartuutaasartut pillugit tusarlerneqarsimanngilaq, naak Amerikami illersornissaqarfik Kangerlussuup mittarfianut maannamut suli atuigaluartoq, illersornissamut ministeri, Trine Bramsen tusagassiorfimmut Altinget Arktisimut taama oqarpoq.
AAMMA ATUARUK Illersornissaqarfik Kangerlussuup ingerlanneranut akiliisussaasoq
- Tamanna pilersaarutaanngikkaluarpoq. Amerikamiummi ulloq manna tikillugu mittarfik atortarpaat. Danmarkip Nunattalu akornanni isumaqatigiissutaareerpoq - danskit illersornissaqarfiata mittarfik suli atorfissaqartippaa siunissamilu suli atorfissaqartinnerussallugu.
Kunngeqarfik Danmark aamma USA NATO-mi iligiipput - nunallu taakku akornanni mittarfitik atorsinnaasarpaat. Tamatuma saniatigut Danmarkip, nunatta USA-llu akornanni isumaqatigiissut 1991-imeersoq naapertorlugu USA sakkutooqarnikkut Kangerlussuarmi mittarfimmik atuisinnaatitaavoq.
USA nunatsinni attaveqatigiinnermi aningaasaliiniartoq
USA-p sakkutuunut timmisartortartuisa, USAF-p, 2018-ip ukiaanerani nalunaarutigaa, Kalaallit Nunaanni attaveqatigiinnermut aningaasaliinissamut piareersimallutik. Tassa illersornissaqarfimmut innuttaasunullu iluaqutaasinnaassappat.
Kangerlussuarmut tunngatillugu Naalakkersuisut danskit naalakkersuisuisalu isumaqatigiinneranni mittarfiup innuttaasut siunissami aamma ammatiinnarneqarnissaanik isikkoqarpoq.
Taamaakkaluartorli Illersornissaqarfiup akiligassaq, millioninik nalilik kisimiilluni akilersugarilissagaa, Trine Bramsenip ilisimatitsissutigaa.
Danmark Nunat killiit illersoqatigiiffiannut NATO-mut immikkut ittumik ukiumoortumik akiliutigisartagaa 290 millionit koruuniuvoq. Assersuutigalugu Danmarkimi illersornissaqarfimmut tamakkiisumik 2019-imi aningaasaliissutit katillugit 23,6 milliardit koruuniusunit 290 millionit koruunit NATO-mut akiliutigineqartarlutik.
Tamanna assigaa Danmarkip naalagaaffiani tunisat nalingisa 1,2 procentiat. Tamanna 2023-mi 1,5 procentinngortinneqassaaq, USA-mmi tamanna piumasarimmagu.
