Toqqorsivimmit assiAssi: Gary Bembridge/Flickr Creative Commons

Umiarsuaq takornariartaat kusanaatsuliorsimasoq Nunatsinnukassasoq

Nunarput nunarsuarmi umiarsuarni takornariartaatinit anginerpaat ilaannit, Caribbean Princessimit aasaq manna tikinneqassaaq.

Suliffeqarfik eqqagassanik plastikkinik uuliamillu imaanut eqqaasarsimasutut, avatangiisinut nalunaarutinik peqquserlulluni allanngortitsisimasutut avatangiisinullu tunngasunik allanik unioqqutitsisimasutut unnerluutigineqarnikuullunilu eqqartuunneqarnikuuvoq.

Suliffeqarfiup 20 millionit dollarsinik akiliilluni qaammat kingulleq isumaqatigiissutaata ilaatut Carnival Corpip Chief compliance officerimik, tassa suliffeqarfiup iluani ajornartorsiutaasunik inatsisinillu malinninnissamik  nakkutiginnittussamik, atorfinitsitsinissaq akueraa. Wall Street Journal taama allappoq.

Suliffeqarfiup nunanut aalajangersimasunut angalaqqusaajunnaarneranik kinguneqartumik nunani assigiinngitsuni ukiuni qassiiusuni avatangiisit pillugit inatsisinik unioqqutitseqattaarnera tunngavigalugu taama isumaqatigiittoqarpoq.

Chief Compliance Officeri sulisuni pingaarnerussaaq, taassuma suliami tunngasunut nutanik inatrsisiorneq malinnaaffigissavaa, taakkualu qanoq paasisariaqarnersut nassuiartassallugit. Assersuutigalugu avatangiisinut tunngasut. Tamatuma saniatigut suliffeqarfiup suliai nakkutigissavai aamma misissorlugillu nalunaarutigisassavai.

Suliffeqarfimmulli isumaqatigiissutigineqaqqammersumi peqqussutini taanna kisimiinngilaq. Carnival Corpimmi milluaatit plastikkit atortullu plastikkit ataasiaannarlugit atortukkat 2021 naatinnagu affaannanngortissimassavai.

AAMMA ATUARUK Takornariartaat immikkut nakkutigisaasoq Nuummut tikissaaq

Umiarsuarni plastikkinik atuinerup saniatigut avatangiisit pillugit suliniaqatigiiffiit umiarsuit uuliamik kinertumik HFO-mik taaneqartartumik atuinerat ernumanartoqartippaat. HFO umiarsuarni ikummatini nunarsuarmi avatangiisinut uloriarnarnerpaalluni mingutsitsinerpaavoq.

HFO-mik ikummatissaqarneq akuutissanik mingutsitsisunik annertuunik, soorlu paamik svovldioxidiniilu akoqarpoq. Paaq nunarsuup pingaartumik Issittup inuit pilersitaannik kiatsikkiartorneranut pilersitseqataangaatsiartarpoq.

Avatangiisit pillugit suliniaqatigiiffimmi, Det Økologiske Rådimi siunnersuisartoq, Kåre Press-Kristensenip oqarnera naapertorlugu Caribbean Princess uuliamik kinertumik atuisuuvoq.

- Takornariartaatip ulluni quliniit aqqaneq-marlunniluunnut maaniinnerani silaannarmut mingutsitsissutinik NOX-inik, kvælstoffinik, paamillu Nuummi ikuallaavimmi ukiumi ataatsimi mingutsitsissutaasartutut mingutsitsisarpoq, taamaammat aarlerinangaatsiarpoq, Kåre Press Kristensen knr.gl-imut siorna aasakkut oqarpoq.

RAL-ip umiarsuaanit tallimat HFO-mik atugaqartut suliffeqarfiup siorna KNR-imut ilisimatitsissutigaa.

Isummersuutit



Nutaarsiassaateqarpit?

Nutaarsiassaateqarpit?

1717-imut SMS-erit, UNNIA allariarlugu kingornalu oqaluttuat allallugu.

Immersuivik atorlugu allaffigitigut knr.gl/1717

Emailikkulluunniit 1717@knr.gl

KNR TV: TekstTV-mi paasissutissat

TTV q 110 Ullut tamaasa nutaarsiassat

TTV q 400 Timmisartuutinissat
aallartussat tikitussallu

TTV q 300 Tv-kkut aallakaatitassat
tulleriiarnerat

TTV q 300 radiukkut allakaatitassat
tulleriiarnerat