Ukioq qaangiuttoq: Nunarput nunarsuarmit ukkatarineqalermat
Trumpip nunatta pisiarinissaanik eqqarsaateqarluni oqaaseqarpoq – nunarsuarmiillu tassanngaannartumik sammineqalerpugut.
Amerikamiut præsidentiata pisinissamik takorluugaqarnera 2019-imi allannguuteqartitsingaatsiarpoq. Præsidentip pikkunarluinnarmik nalunaaruteqaqqammitsiarnerani ministeriuneq, Mette Frederiksen Nuummut nunaqarfimmullu Kapisilinnut tikeraarpoq – matumanilu præsidentip pilersaarutaa ”ajuissuunerarpaa”.
Kim Kielsenip nunarput tuniniagaanngitsoq ilisimatitsissutigaa.
Amerikamiullu præsidentiat ajuallangaarluni pilersaarutigineqaraluartoq tassa Københavnimut tikeraarnissani taamaatiinnarpaa.
Trumpip pisinissamik neqerooruteqarnera nunarsuarmi tamarmi tv-kkut nittartakkatigullu nutaarsiassaqartitsivinni pingaartutut sungaartunik qalipaaserlugu saqqummersinneqarpoq – tusagassiorfiilli sammisaanni oqaluttuaq siammasinneruvoq. KNR-imit amerikamiut sineriammi alapernaarsuisuisa qullersaat, Karl Schultz Nuummut ukiami tikeraartoq ilaatigut oqaluttuarineqarpoq.
Amerikamiut qaffasissumik atorfilittaat, Thomas Ulrich Brechbuhl aamma tikeraarpoq. Angut taanna Trumpip amerikamiullu nunanut allanut tunngasunut ministeriata nunanut allanut politikkiannit naammassinninnissamik isumaginnittartutut isigineqarpoq.
Tamatuma saniatigut Carla Sands, amerikamiut Naalagaaffeqatigiinnut aallartitaat qasseeriarluni aamma tikeraarpoq. Taassuma Sung Cho Kalaallit Nunaata USA-llu politikkikkut inuussutissarsiornikkullu suleqatigiinnerannik pitsanngorsaasussanngortoq maajimi suleqatigilerpaa.
USA Nuummi aappaagumit arfineq-marlunnik sulisoqartumik sinniisoqarfeqalissaaq. Amerikamiut nuannareqqusaarnerat aallartilluinnaqqavoq.
AAMMA ATUARUK Pissaanilissuit nunatsinni pissaaneqarniuunnerat aarlerinarnerpaalersoq
Nunarput novembarimi qulequttani aamma pingaarnerniippoq. Illersornissaqarfiup Isertortumik Misissuisartuisa ukiumoortumik aarlerinartumik nalunaarusiarisartagartik saqqummersippaat, nunarpullu isertortumik misissuisartut suliassaanni pingaarnerpaatut inissisimavoq.
Tamatuma kingunitsianngu Issittumi nakkutilliinermut illersornissamut isumaqatigiissummit 1,5 milliardit koruunit atorneqartalissasut danskit naalakkersuisuisa nalunaarutigaat.
Tasiilami meeqqat atornerlunneqarsimasut
2019-imi pisut annertuut aappaat Tunumi illoqarfimmi Tasiilami isumaginninnermi ajornartorsiuteqangaatsiarnermut tunngavoq.
DR-ip isiginnaagassiaq piviusuinnik tunngavilik ”Byen hvor børnene forsvinder” maajimi aallakaatippaa. Isiginnaagassiami Tasiilami meeqqat pingasuugaangata ataaseq kinguaassiutitigut atornerlugaasimasartoq meeqqallu marluugaangata ataaseq kommunimi isumaginninnermut suliassanngortinneqarsimasartoq takutinneqarpoq.
AAMMA ATUARUK Tasiilaq: Atsiornernik katersisoqaraluartoq isumaginninnikkut siuariartoqanngitsoq
Isiginnaagassiap Tasiilami nunatsinnilu isumaginninnermi ajornartorsiutit oqallisigineqaqqilersippai. Ajornartorsiutit taama annertunerat pissutigalugu nunarput Danmarkimit ikioqqusariaqartoq illuatungiliuttut partiilu ikorfartortaasoq isumaqarput.
Partiit Naalakkersuisunut aalajangigassatut siunnersuuteqarput, taakkulu ullut tallimat aatsaat qaangiummata akuersipput. Isumaginninnermi suliassarpassuit suliarinissaanut sulisussanik aningaasanillu millionilikkaanik qinnuteqartoqarpoq.
Tamanna Danmarkimit ikiuigasuariartortussanut 5,3 millionit koruuninik aningaasaliinermik kinguneqarpoq. Saniatigullu Folketingip kalaallit meerartaannut naapertuilluanngitsuliorfiusimasunut 80 millionit koruunit novembarimi aamma immikkoortippai.
AAMMA ATUARUK Pinerliisoqartareersoq: Meeqqat Gentoftemeersut Tasiilami ilaqutariinni najugaqaqqissanngitsut
Kalaallit Nunaanni Politiit nalunaarusiaat septembarimi saqqummersinneqartoq, kisitsisinik uissuumminartunik aamma imaqarpoq: Tasiilami ukiuni 2014-imit 2018-imut kinguaassiutitigut pinerluuteqarnerit nalunaarutigineqartut 191-iupput. Niviarsiaqqat qulinit 14-inut ukiullit pingaartumik pinerluffigineqarsimapput, pinerluttullu tassaanerullutik angutit 15-init 30-nut ukiullit.
Pinerluuteqarfigineqartoq pinerluffigineqarnermi nalaani agguaqatigiissillugu 11-nik ukioqartarpoq.
Suliaq taanna Kommuneqarfik Sermersuumi ukiuni qulini borgmesteriusimasup, Asii Chemnitz Narupip juunimi tunuarneranut ilaatigut pissutaavoq.
Uummannami erngup mingutsinneqarnera
Uummannami imeq uuliamik septembarimi mingutsinneqarpoq.
Nukissiorfimmi sulisup klori imermut akulerunniarlugu uulia akuleruttoorsimaneratigut tamanna pivoq. Sulisoq akusinermini maskeqarsimavoq, taamaalillunilu uulia naamasinnaasimanagu – Nukissiorfiillu oqarnerat naapertorlugu uulia klorilu assigiimmik akimut ersittumik qalipaateqarput, taamaammat assigiinngissutaat takujuminaassinnaalluni.
Uulia septembarip aqqarnani akulerunneqarpoq, septembarillu 20-anni aatsaat paasineqarluni. Piffissap taamaalinerani innuttaasut erngup uuliarsunninneranik pasitsaassaqarput.
Naak kukkuneq inuup kukkunerigaluaraa – mingutsitsineq annertuvoq. Uulimi erngup ingerlaarfianut siammaassimavoq. Taamaammat imermik minguitsumik Uummannamut assartuisoqartariaqalerlunilu imertarfissanik inuit nammineq aallerfigisinnaasaannik ilioraasoqarpoq. Nilannillu aamma agguaassisoqarluni.
Septembarip 29-anni imeqarfimmit imeq minguitsutut nalunaarutigineqarpoq. Nalunaarulli imeqarfimmit erngup minguitsutut akuerineqarnera aqaguani uterteqqinneqarpoq.
Uummannami innuttaasut erngup kuuffiinit imermik novembarip 22-anni aatsaat imersinnaaqqilerput.
Nukissiorfiit pisortaat erngertumik atuutilersumik oktobarip aallaqqaataani soraarpoq. Tassanngaannartumik soraarneranut pissutaa isertuunneqarpoq.
Aasaanerani panernerani kianneranilu pinngortitami ikuallattoqarnera
Sisimiut avannaata kangiani Kangerluarsuk Tullermi pinngortitami ikuallattoqarnera qatserisartut qaammat ataaseq sinnerlugu qamisarpaat. Danmarkimiilli upalungaarsimanermut aqutsisoqarfik qatserisartunik 38-nik atortorissaarutinillu 13 tonsinik nassataqarluni takkummat ikuallannerit qaminneqarput.
Ikuallannerami qamikkuminaassimavoq. Nuna ikummaateqattaaginnavipput, sumiiffimmilu najugaqartut namminerlu kajumissutsiminnik ikiuuttut qamitsiniaaqataapput.
AAMMA ATUARUK Qatserisartut nuna ikuallattoq qamilluinnalerlugu nuannaarutigigaat
Qeqqata Kommunia naapertorlugu pujoortitsivik ikuallattoqarneranut pissutaavoq. Nunami issullu siallernikuunnginnera pissutigalugu panertorujussuupput – apriilimi, maajimi, juunimilu kiattumik panertumillu aasarnera qaammatini pingasuni agguaqatigiissillugu nalinginnaasumit 3,2 gradimik kianneruvoq.
Pinngortitami ikuallattoqarnera pissutigalugu Kommune Qeqertalimmi borgmesterip, Ane Hansenip (IA) nuna tamakkerlugu pinngortitami ikuallannernut upalungaarsimanermik pilersaarusiortoqarnissaa kajumissaarutigaa:
- Nunatsinni nunarujussuit ikuallanneranni qatserinermi qamisaanermik ilisimasallit, qamisaanermilu atortut amigaatigaavut, Ane Hansen oqarpoq.
Sisorarnermi pissartaq
Januaarimi 17-inik ukiulik, Ukaleq Slettemark kalaallinit siullersaalluni sisorarnermi unammersuaarnermi pissartanngorpoq.
Taanna inuusuttut Slovakiami sisoraaserluni ooqattaasaarnermi nunarsuarmi pissartanngorniunneranni ajugaavoq.
Ukaleq Slettemark Norgemi Geilomi najugaqarpoq ilinniarnertuunngorniarfimmilu ilinniartuulluni. Taamaakkaluartorli Nuummi kommunimi aggustimi nersorniarneqarpoq, borgmesterillu, Charlotte Ludvigsenip ”immikkut piginnaasalittut” taavaa.
- Takutitai nunatsinnilu inuusuttunut maligassiuinera nallerneqarsinnaanngillat, Charlotte Ludvigsen oqarpoq.
