Trumpip siunnersortaa: Kalaallit Nunaata siunissaa pillugu USA-mut sakkutooqarnikkut unammillertoqarnavianngilaq
Præsidentip illorsuani pisortap, Stephen Millerip Kalaallit Nunaannut sakkutuuliinissaq pisariaqassanngissoraa.
Tamanna sakkutuuliinissamik iliuuseqarnissaq mattussinnaaneraa CNN-imit marlunngornermut unnukkut apersorneqarnermini aperineqarami oqaatigaa.
- Kalaallit Nunaannut sakkutuuliisoqarnavianngilaq. Kalaallit Nunaat 30.000-inik innuttaasoqarpoq. Danmarkip Kalaallit Nunaannik nakkutilliinerarnermini qanoq pisinnaaffeqarnera piviusumik apeqqutaavoq.
Kalaallit Nunaat 56.000-it missaannik innuttaasoqarpoq.
Millerip Kalaallit Nunaannut sakkutuuliinissaq mattulluinnarsinnaaneraa tusagassiortup apeqqutigaa. Pisortarlu tassunga atatillugu ima akissuteqarpoq:
- Apeqqutigisavit eqqarsaatiginissaa tassungalu atatillugu oqaluuserinissaa isumassaqanngilluinnarpoq. Kalaallit Nunaata siunissaa pillugu USA-mut sakkutooqarnikkut unammillertoqartoqarusunngilaq, taanna oqarpoq.
USA Natomi pissaaneqarnerpaasoq
USA-p præsidentiata, Donald Trumpip Kalaallit Nunaat USA-mut ilaalersikkusukkaa arlaleriarluni oqaatigaa.
- USA Natomi pissaaneqarnerpaavoq. USA-p Issittumi qulakkeerinissaa aamma illersuinissaa Natollu soqutigisaanik illersuinissaanut Kalaallit Nunaata USA-mut ilaanissaa qularutissaanngilaq, Miller marlunngornermut unnukkut oqarpoq.
Millerip nuliata, Amerikamiup podcastimik saqqummersitsisartup, Katie Millerip Kalaallit Nunaata assinga Amerikamiut erfalasuannik qalipassimasoq inoqatinut attaveqaatikkut X-ikkut arfininngormat siammarterpaa. Saqqummersitaa tamatuma kingorna ukkatarineqangaatsialerpoq.
Assi allannermik naatsumik ”SOON”-imik tassa kalaallisuunngorlugu ”QANITTUKKUT”-mik allannertaqarpoq.
Trumpip nunami sillimaniarneranut pissutinut tunngatillugu USA-p Kalaallit Nunaannik pisariaqartitsinera danskit nalunaaqutaat naapertorlugu ataasinngornermut unnukkut uteqqippaa.
Tamatuma kingorna ministeriunerup, Mette Frederiksenip USA Kalaallit Nunaannut saassussiniarluni aalajangeraluarpat suna tamarmi unissasoq, danskit tusagassiorfiinut arlalinnut oqaatigaa.
- Natomi nuna Natomi nunamut saassussiguni suna tamarmi unitsinneqassaaq. Natomi sorsunnissaq aaqqiagiinnginnissarlu pinaveersaartinniarlugit pillugit pilersinneqarnikuuvoq, taanna oqarpoq.
Danmark Tuluit Nunaannit, EU-mit nunanit avannarlernit Sverigemit, Norgemit Finlandimiillu ilaatigut taperserneqarpoq.
/ritzau/