Pipaluk Lynge (IA) Inatsisartut Folketingimi Nunanut Allanut Sillimaniarnermullu Ataatsimiititaliap tusarliuteqqusaanngitsut pillugit ataatsimiinnerannut mattunneqarnerat pakatsissutigalugu marlunngormat isornartorsiuivoq.

Ataatsimiinnermi oqaluuserisassaq ataasiinnaavoq: Naalagaaffiup USA-mut attaveqarnera.

Taamaattumik Inatsisartuni Nunanut Allanut Sillimaniarnermullu Ataatsimiititaliami siulittaasoq, Pipaluk Lynge, isumaqarpoq kalaallit politikerii ajornartorsiut Kalaallit Nunaannut tunngasoq pillugu paasissutissinneqarsinnaannginnerat isornartuusoq.  
Nunanut Allanut Tunngasunut Naalakkersuisoqarfimmit paasissutissat pissarsiarinissaat utaqqisariaqarpaat.

- Innuttaasutut salliunneqannginneq nunasiaatilittut pissusilersorneruvoq, Pipaluk Lynge marlunngornermi apersorneqarluni oqarpoq ukiunilu arlalinni allannguisoqarnissaanik piumasaqarsimanini ilassutigalugu.

Malittarisassat allanngortikkuminaatsut

Pakatsineq parteeqataata Folketingimi ilaasortaasup, Aaja Chemnitzip (IA), paasilluarsinnaavaa.

- Inatsisit allanngortittariaqarpagut, maannami malittarisassat ima sukannertigaat Inatsisartut Nunanut Allanut Sillimaniarnermullu Ataatsimiititaliaata peqataatinnissaa ajornakusoortorujussuulluni, taanna oqarpoq.

Aaja Chemnitz aamma Aki-Matilda Høegh-Dam (N) Nunanut Allanut Tunngasunut Ataatsimiititaliami ilaasortaagamik, tusarliunneqaqqusaanngitsut pillugit ataatsimiinnermut peqataapput.

Taamaakkaluartorli nipangiussisussaatitaagamik parteeqatiminnut paasissutissanik ingerlatitseqqiisinnaatitaaneq ajorput.

Danskit naalakkersuisuisa naalakkersuisut, taakkualu Inatsisartut Nunanut Allanut Sillimaniarnermullu Ataatsimiititaliaat, inatsisit ullumikkut atuuttut naapertorlugit, ilisimatittariaqarpaat.

Taamaattumik danskit naalakkersuisui Inatsisartut ilisimatinnissaat akisussaaffiginngilluinnarpaat.

- Nunanulli Allanut Sillimaniarnermullu Ataatsimiititaliap ataatsimiinnerni peqataasinnaalernissaa anguniarlugu inatsisit allanngortinnissaat eqqarsaatigineqarsinnaagaluarpoq, Aaja Chemnitz oqarpoq.

Politikki kukkuluttorfiusoq

Naleqqameersup Aki-Matilda Høegh-Damip Pipaluk Lyngep isornartorsiuinera aamma isumaqatigaa.

- Danskit Folketingimi ilaasortaatitaasa danskit ministeriisa paasissutissarsiaannik kisiartaallutik pissarsisinnaanerat, paasissutissallu Inatsisartunut saqqummiunneqarneq ajornerat, danskit politikkianni ukiuni qulikkuutaani tupinnaannartumik kukkuluttortorneruvoq.

Tamanna Høegh-Dammip oqarnera naapertorlugu, Inatsisartunut ilaasortat Folketingimi ilaasortatulli paasissutissanik tuniorarneqartannginnerannik kinguneqarpoq.

- Inatsisartunut ilaasortat taamaalillutik aalajangiinissaminnut tunngavissaat allaaneruvoq. Nunat tamalaat akornanni nunanut allanut politikki Kalaallit Nunaannut toqqaannartumik sunniuteqartillugu tamanna isornartuuvoq, soorlu maannakkut aamma taamaattoqartoq, taanna oqarpoq.

Taamaattumik Aki-Matilda Høegh-Damip paasissutissat soorlu isertortumik paasiniaasartut misissueqqissaarnerillu Folketingimi ilaasortanut saqqummiunneqartartut Inatsisartuni politikerinut toqqaannartumik aamma saqqummiunneqartarnissaat piumasaraa.

Inatsit ‘allanngortikkuminaatsup’ piaarnerpaamik atorunnaarsinneqarnissaa Aaja Chemnitzip aamma kissaatigaa.

- Ataatsimiinnerni isertuussisoqartartoq ilaannikkut maluginiartarpara, danskilli ministerii ataatsimiinnermit aneqqammiinnarlutillu suna tamaat tusagassiortunut oqaatigisarpaat.

- Taamaattumik paasissutissarpassuit Inatsisartunut anngussimannginnerat maannakkut ernumassutiginngilara.

- Soorunami pitsaasumik qanimullu peqataatitsisoqartariaqarnera najoqqutassaavoq, maannakkorpiarli aporfeqarpoq.

Suleqatigiilluarnissaq qulakkeerneqassasoq

Folketingimi Nunanut Allanut Tunngasunut Ataatsimiititaliami siulittaasoq, Christian Friis Bach Venstremeersoq, isornartorsiuineq suliniutit nutaat atorlugit marlunngornermi iliuuseqarfigaa.

Inatsisartut ataatsimooqatigalugit ataatsimeeqatigineqarsinnaalerniassammata, taassumap Folketingip siulittaasua Inatsisartunut attaveqaammik isumannaatsumik pilersitsisoqarnissaanik sulissuteqaqqullugu qinnuigaa.

Aammattaaq Nunanut allanut ministereqarfik "ataatsikkoortitsisarnissaanik" kajumissaarpaa, paasissutissat ataatsimiititalianut ilaasortanut tunniunneqartut, Nuummi ataatsimiititaliani politikerinut piffissaq ataqatigiissarlugu tunniunneqartarniassammata.  

Christian Friis Bachip Pipaluk Lyngep pakatsinera paasisinnaallugu oqarpoq.   Assi © : Liselotte Sabroe/Ritzau Scanpix

Christian Friis Bach, Inatsisartuni ilaasortat tusarliunneqaqqusaanngitsut pillugit ataatsimiinnernut  peqataasalerniassammata inatsimmik allannguinissaq tapersersorniarpiuk? 

-- Nunanut allanut politikki eqqarsaatigalugu Kalaallit Nunaata, Danmarkip Savalimmiullu suleqatigiilluarnerat qulakkeerniarlugu sapinngisarput tamaat iliuuseqartariaqarpugut.

Taamaattorli, maannakkut aaqqissuussaanerup, paasissutissanik naalakkersuisunit inatsisartunullu ingerlatitseqqiiffiusup, attatiinnarnissaa pingaaruteqarpoq, Christian Friis Bach oqarpoq.

Tassa danskit naalakkersuisuisa Folketingi ilisimatittarpaat, naalakkersuisullu Inatsisartut ilisimatittarpaat.

- Tunngaviusumik allannguinissarput mianersuutigisariaqarparput. Danskit naalakkersuisuisa naalakkersuisut allat avaqqullugit inatsisartuni ilaasortat toqqaannartumik ilisimatitsissuteqarfigippagit tunngaviusoq aserortissavarput, taanna oqarpoq.