Timit paniinnarsimasut pillugit oqaluttuat Mina Adolfsenip meeraallunili tusartarpai: Qallunaatsiaat qimarratigaat

Timit paniinnarsimasut Uunartup qeqertaasaaneersut nunatsinnukaanneqarnissaat Nunatta Katersugaasiviata sulissutigaa. Nunatsinniilerinissaat Mina Adolfsenip Uunartup ungasinngisaani perortup neriuutigaa.

Allattoq Hanna Vestergaard Hviid, Aviâja Kilime

juunip 07-at 2024 14:35

Nutserisoq Alice Sørensen

- Angajoqqaama siulima unikkaartarnerat naapertorlugu, tamakkununnga qerrualussuarnut ujarassuarnut Illerpaat akianiittumut qimarrassimapput, Mina Adolfsen taama oqarpoq.

Toqungasut timaat paniinnarsimasut 15-it tikillugit amerlassusillit kujataani Uunartumi 1929-mi nassaarineqarsimasut pillugit taanna taama oqaluttuarpoq. Toqungasut timaat amerikamiumit ilisimasassarsiortumit USA-mukaanneqarput.

Toqungasut timaasa nunatsinniileqqinnissaat maanna qanilliallappoq. Taakkununngami tulluarsakkammik nunatsinni inissinneqarfissaannik piareersaasoqarnerani, sapaatit akunnerata siuliani Danmarkiliaanneqarallarput.

Timit paniinnarnikut nunatsinneersut USA-liaanneqarnikut naatsumik

Inuup inuiaqatigiillu pissusiinik ilinniagartooq amerikamiu Martin Luther timinik paniinnarnikunik 15-inik Uunartumi 1929-mi nassaartuuvoq. Timit nassaani kingorna USA-liaappai.
Timit paniinnarnikut taakkua USA-mi ilisimatusarfiit ilaanni Havard Universitymiittuutigineqaramik ilisimatusaataasimapput.
Timit taakkua qangarnisaarpiarnersut suli ilsimaneqanngilaq, 1600-kkunninngaanneersuussangatinneqarlutilli.
Timit paniinnarnikut nassaat inuisa pigisimasaannik aamma ilaqarput. Nassaallu taakkua qanga arfanniat europameersut pigisimasaannik ilaqanngillat, taamaammat timit taakkua nunasiaataalinnginnitsinneersuussangatinneqarput.
Timit taakkua nunatsinnit pigineqaqqilernissaat, Nunatta Katersugaasiviata ukiuni kingullerni sulissutigereerlugu iluatsippaa.
Taamaammat timit paniinnarnikut taakkua timinik paniinnarnikunik allanik dinosaurillu saarnginik nunatsinneersuusunik toqqortaateqareertuusumi Københavns Universitetimiittumi toqusut timaannik ilisimatusarfimmiittuutigineqarallassapput.

Allisiguk

Mina Adolfsen Alluitsup Paani Uunartup qeqertaata ungasinngisaaneerpoq. Timit paniinnarsimasut pillugit meeraallunili oqaluttuanik tusartarsimagami taakku nunatsinnut tunniunneqarnissaat nuannaarutigaa.

Oqaluttuatoqqat naapertorlugit timit paniinnarsimasut tassaasimapput kalaallit qallunaatsianut ersillutik qimaasimasut.

- Qallunaatsiaat pisuutippaat. Taamanikkut pisuutittarpaat qallunaatsiaat anngussimasut. Taakkununnga ersillutik qimarrassimanerartarpaat. Uanga tassa taanna puiguikkiussara, taanna oqarpoq.

Timit paniinnarsimasut nunatsinnut utertinneqarnissaat Mina Adolfsenip neriuutigaa, taamalu neriuuteqarluni kisimiinngilaq.

Nunatsinnukaanneqarnissaat neriuutigaat

Nunatta Katersugaasiviani pisortap tullersortaata Christian Koch Madsenip timinik paniinnarsimasunik USA-miit Danmarkimut assartuineq malinnaavigaa.

Timit paniinnarsimasut Københavnimi Panum Instituttimi ataasinngornermi puiarneqarmata taanna aamma najuuppoq.

Timit paniinnarsimasut nunatsinnut utertinneqarnissaat anguniarlugu Nunatta Katersugaasivia ukiut tallimat sinnerlugit suliniuteqarpoq.

Aamma atuarukTimit paniinnarnikut nunatsinneersut atlantikoq qulaallugu angallanneqartut: "Tupinnarsuaarpoq"

Tamanna maanna iluatsimmat Christian Koch Madsen neriuppoq toqungasut timaat paniinnarsimasut nunatsinnut anngunneqarumaartut.

- Suliaq ukiorpaalunni aallartinniarsimagatsigu ukiorpassuit ingerlannginerini utertinneqarnissaat neriuutigaarput. Kalaallit Nunaani pissutsit nutaanngoriartorput, Christian Koch Madsen oqarpoq.

- Toqungasut timaat pineqartillugit isumaqarpugut, taakku nunaminni ilaquttami akornanni kinguaavisalu maanna inuuffigisaanniinnissaat pissusissamisoortoq, taanna oqarpoq.

Toqungasut timaasa paniinnarsimasut angerlaanneqarnissaat Nunatta Katersugaasiviani pisortap Daniel Thorleifsenip aamma neriuutigaa.

- Siullertut neriuutigaarput nunatsinnut utertinneqarnerat uagut nammineerluta paasiniaanitsinnut ilanngukkumaartoq. Tassami kulturikkut ileqqui soorlu kakiortittarnerit assigiinngitsullu misissussagutsigit taamaalilluta kinaassuserput oqaluttuarisaanerpullu ilisimasaqarfiginerulersinnaavarput, Daniel Thorleifsen oqarpoq.