Pisortatigoortumik nerersuaqatigiinneq: Inuit qungujulasut, assuartut nunatsinnut Danmarkimullu oqalugiaatit

Ataqqinartumit saqqarmiuliunneqartartut seqinermit qinngorneqarsimallutik qillalaarluinnartut, angutit qaqortumaartut arnallu kalaalerpaluttunik ilusilersorneqarsimasunik kjoleqarlutik assuartut.

Tassaapput unnummi immikkuullarissumi qaaqqusat takkussuutillattaalerneranni takussaasut.

Nuummilu Katuami nerersuaqatigiinnissamut immikkut qaaqqusat 200-ut missaanniittut kisimik, kunngikkunnik nereqateqarnissaminnut periarfissaqarput.

Nereqatigiinnermi immikkut qaaqqusat ilaat tassaapput suliffeqarfinni pisortat, naalakkersuisunut ilaasortat, nunatta sineriaani borgmesterit siornatigullu politikeriusimasut.

Nuummi innuttaasut ilaat pisortatigoortumik nerersuaqatigiittoqarnissaanut ilassinnissallutik Katuap silataanut alakkarteripput. Assi © : Ida Marie Odgaard/Ritzau Scanpix

Inuit kunngikkunnik immikkullu nereqatigiinnissamut qaaqqusanik takuniaasut kuultoorikkut illorsuup Katuap silataaniilereersimapput.

Kunngimik nulianillu takunnikkusuttut ilagaat Nuummeersoq Kattannguaq Rosing. Taanna kunngikkut tikinneranni ullaaq manna najuussimannginnami nereqatigiittoqarnissaanut alakkarterivoq.

- Kunnginngornikuunerani assut takorusukkakku ilassiartorlugu maanngarpunga, Kattannguaq Rosing illalaarluni oqarpoq.

Nereqatigiinnermi susoqarnissaanik ilisimasaqarpallaanngilaq kisiannili ilassioreerunigit angerlarluni TV-ikkut malinnaaniarpoq.

- Naamik maani aalaterereerukkit fjernsynikkut malinnaajartupallassaanga, taanna oqarpoq.

Erinarsuut ilassinnissutaasoq

Kiisami kunngi Frederik nulialu dronning Mary, nalunaaqutaq arfineq marlunut qiteqquttoq Katuap silataanut biilinik tikiupput.

Biiliniit anillakkamik kunngi Frederik qaqortumaarpoq dronning Mary-lu kuultiusumik qalipaatilimmik kusanarluinnartumik takisuumik kjoleqarluni.

Inuit katuap silataaniittut ilassiorpaat assammittarlugillu.

Kunngi Frederik aamma dronning Mary isermata naalakkersuisut siulittaasuannit tikilluaqquneqarput, erinarsoqatigiinniillu erinarsorfigineqarlutik. Assi © : Ida Marie Odgaard/Ritzau Scanpix

Kultoorikkut illorsuarmi immikkut qaaqqusat issaareersimasut ilassinnissallutik nikuipput.

Kunngi dronningilu isereersimalermata erinarsoqatigiit Uummatip nipaa erinarsuut Seqineq Panna, Tønnes Kreutzmannimit taalliarineqarsimasoq tikilluaqqussutitut erinarsorpaat.

Nunatta Danmarkillu ikinngutigiinnerat

Siulerartuuttoqareermat, unnummullu nerisassat pingaarnerit nerineqareermata nalunaaqutaq unnukkut qulingiluanut tanneq marlunngortoq Naalakkersuisut siulittaasuata Mùte B. Egedep oqalugiarnissaanut piffissanngorpoq.

- Kunngiuvutit, pitsaavutit.

Mùte B. Egede oqlugiarnini aallarnerlugu ukiut 103-it matuma siorna kalaallimit umiartortuusimasumit kunngi Christian quligannut oqalungusiarineqarsimasumit tigulaarinnilluni issuaavoq.

- Kunngi Frederik illit nuliallu, nunatsinni innuttaasut amerlasuut assigalugit pinngortitamik nuannarisaqarlusilu asannittuuvusi tassaniikkunarporlu inuiaat kalaallit ilissinnut atassuteqarnerat aammalu qanilaartuunerat, naalakkersuisut siulittaasuat oqalugiarnermini ilaatigut taama oqarpoq.

Politikkikkut isummat allaasinnaasaraluartut nunatsinni kunngikkunnut nuannarinninneq qanilaarnerlu pingaartinneqartut ilanngullugu Múte B. Egede oqalugiarnermini oqaatigaa.

-  Assigiinngissuteqarpugut, kisiannili ataatsimut nuannaaqatigiissinnaavugut, iluaqutigiissinnaallutalu, uangalu tamanna uppernarsarpara, Kunngi Frederik oqalugiarnermini oqarpoq.

Immiartorfiit qillersarneqarsimasut, nerrinnermi inissat allagartaat peqqissaarullugit suliarineqarsimasut unnummilu nerersuaqatigiinnermi sutortoqassanersoq takuneqarsinnaapput.Immiartorfiit qillersarneqarsimasut, nerrinnermi inissat allagartaat peqqissaarullugit suliarineqarsimasut unnummilu nerersuaqatigiinnermi sutortoqassanersoq takuneqarsinnaapput. Assi © : Ida Marie Odgaard/Ritzau Scanpix

Kunngi Frederiup oqalugiarnermini nunarput namminerminut ilaquttaminullu qanoq pingaaruteqartiginersoq isertuutinngilaa.

14-inimmi ukioqarluni nunarput tikeraaqqaaramiulli kunnginngornissaminut pinngortitaq inuillu qanoq piareersaaqataatigisimasut erseqqissaatigaa.

- Piareersarnerit ilaat pivoq, uummatiga Kalaallit nunaannut kalaallinullu tunniukkakku, Kunngi Frederik oqarpoq.

Kunngip oqalugiarnini naggaserlugu qaaqqusat qungujulaarlugit oqarfigai “kasuutta”, kingornalu issiaqatini tassaasut Mùte B. Egede, dronning Mary allallu ornippai unnuk kingulerartorfioreerpat nipilersortulerlutik qitinnermik naggasissallugu.