Timit paniinnarnikut nunatsinneersut atlantikoq qulaallugu angallanneqartut: "Tupinnarsuaarpoq"

Timit paniinnarnikut Uunartumit 1929-mi USA-liaanneqartut maanna nunatta tigoqqippai. Taakku ilisimatusartunit eqimattanit Københavnimi Panum Instituttimi naqqup ataani ataasinngormat misissorneqarput.

Til dokumentation tages tilstandsbilleder efter transporten, men det er svært ikke at begynde at nærstudere de flotte detaljer.

Allattoq Ann-Sophie Greve Møller

juunip 05-at 2024 07:35

Københavnimi Panum Instituttip naqqata ataani illerfiusami qisummi angisuumi timi paniinnarsimasoq naartutut inissisimavoq.

Niaqqup saarngani iseqarnikuusimasumi, qingaqarnikuusimasumi qaneqarnikuusimasumilu maanna putoqarpoq, nannullu amiamik atisaliarineqarnikuusimasut sinneri ilaatigut saanikumiipput.

Illerfiusap nalaa igutassunnippoq, Nunattalu Katersugaasivianit, Danmarks Nationalmuseumimit aamma Havard’s Peabody Museumimi sulisut timi paniinnarnikoq peqillutik isiginnaarlugu qulangersimavaat.

Maya Sialuk Jacobsen qullilisoq taakku ilagaat.

- Tupinnarsuaarpoq. Attortingaatsiarlungalu aalassappunga, taanna oqarpoq.

Aamma atuarukTimit paniinnarnikut nunatta ullumi piginnittuuffigeqqilerai

Maya Sialuk Jacobsen naggueqatigiit inuit kakiornerannik upperisaannillu ilisimatusartuuvoq, taannalu ilisimatuussutsikkut suliniummut Angerlartunnguinut atassuteqarluni.

Taanna niaqqup saarngani qalipaatit assigiinnginnersaqartut takusinnaasani tikkuarpai.

- Kakiortissimasutut isikkoqarpoq. Ilisimatusarnerput aallartippat assiliilluarnissannut qilanaarpunga, Maya Sialuk Jacobsen oqarpoq.

Timi paniinnarsimasoq illerfiusami qisummiittoq 1600-ikkunneersuussangatinneqartoq arnaavoq naggueqatigiit inunneersoq nunattalu kujataaneersoq. Timit paniinnarsimasut 15-it tungaanniittut amerikamiumit ilisimasassarsiorluni angalasumit Martin Lutherimit nunatta kujataanit Uunartumi illerfinnit 1929-imi peerneqarput USA-liaanneqarlutillu. Tamatuma saniatigut niaqqup saarngi saanikullu sinneri allat katillugit 97-iusut aamma peerneqarlutik.

Timinit paniinnarsimasunit Harvard Universitymi naqqup ataani 1929-mili toqqorneqarsimasununit tallimat kiserngorupput.

Timit paniinnarsimasut Københavnimut tallimanngormat tikipput. Nunatta Katersigaaviatami 2019-imili taakku USA-mit angerlaanneqarnissaat sulissutigilerpaa. Tamannalu maanna iluatsippoq.

Timilli paniinnarsimasut suli angerlavikkallassanngillat. Itsarnisuanitsanimmi nassaarineqarsimasunik tamanik nunatsinni toqqorsimatitsinissamut atortorissaarutit eqqortut suli pigineqanngitsut ilisimaneqartutut ajornartorsiutaavoq.

Taamaammat timit paniinnarsimasut Panum Institutimi naqqup ataaniikkallassapput. Timit paniinnarsimasut Atlantikoq qulaallugu angallanneqarneranni ajoqusersimannginnersut paasiniarlugu illerfiusaat ataasinngormat ammarneqarput.

Timit paniinnarsimasut paarilluagaasut

Nunatta Katersugaasiviani pisortap tullia katersugaasivimmilu inspektørip, Christian Koch Madsenip timit paniinnarsimasut USA-mit Danmarkimukaanneqarnerat malinnaavigaa. Tassa ukiuni arlalinni malinnaavigai.

Taassumami taakku najugaqaartarnerat ilisimatusarfigaa, nunatta kujataa timit paniinnarnikut najugaqarfigisimasaata eqqaa suliffigaa, nunalu iliveqarfigisimasaat issiavigalugu immap ittuppalunnera tusarnaarsimavaa.

Taamaammat arnaq 1600-ikkunneersoq maanna isiginnaaramiuk aamma qullilivoq.

- Inuit tamarmik allat assigalugit meerartaqarput, nuannaarnertaqarpoq aliasunnertaqarlunilu. Sumi uumasimaneri, kangerlunni sorlermiissimaneri ilisimallugit attortinnangaatsiarpoq, taanna oqarpoq.

Timit paniinnarnikut nunatsinneersut USA-liaanneqarnikut naatsumik

Inuup inuiaqatigiillu pissusiinik ilinniagartooq amerikamiu Martin Luther timinik paniinnarnikunik 15-inik Uunartumi 1929-mi nassaartuuvoq. Timit nassaani kingorna USA-liaappai.
Timit paniinnarnikut taakkua USA-mi ilisimatusarfiit ilaanni Havard Universitymiittuutigineqaramik ilisimatusaataasimapput.
Timit taakkua qangarnisaarpiarnersut suli ilsimaneqanngilaq, 1600-kkunninngaanneersuussangatinneqarlutilli.
Timit paniinnarnikut nassaat inuisa pigisimasaannik aamma ilaqarput. Nassaallu taakkua qanga arfanniat europameersut pigisimasaannik ilaqanngillat, taamaammat timit taakkua nunasiaataalinnginnitsinneersuussangatinneqarput.
Timit taakkua nunatsinnit pigineqaqqilernissaat, Nunatta Katersugaasiviata ukiuni kingullerni sulissutigereerlugu iluatsippaa.
Taamaammat timit paniinnarnikut taakkua timinik paniinnarnikunik allanik dinosaurillu saarnginik nunatsinneersuusunik toqqortaateqareertuusumi Københavns Universitetimiittumi toqusut timaannik ilisimatusarfimmiittuutigineqarallassapput.

Allisiguk

Meeraaqqap timaa paniinnarsimasoq amernik aamma atikkersorsimasoq illerfiusami qisummi mikisumi arnap timaata paniinnarsimasup eqqaaniippoq.

- Meeraaraq ataasiliisimanissaa ilimaginngilara, Christian Koch Madsen oqarpoq.

Timit paniinnarnikut marlullutik paarilluagaangaatsiartut taassuma maluginiarpaa.

- Nukappiarannguatut Qilakitsormiunit maanna Nuummi katersugaasivimmi saqqummersinneqartutut ilisimasatsitulli kusanartigingajappoq. Atisaat aamma paarilluagaalluinnarput. Taamaammat atisat uumasunik sunik sanaajusimanersut paasiniarnissaat pissannganarpoq.

Illerfiusami arlaannik uumasoqartoq

Timip paniinnarsimasup tullia iliverngit assinganeersoq aamma misissorneqarpoq. Taanna aamma peqingalluni inissisimasoq amernillu atisaqarlunilu aseroriartortunik kameqarpoq.

Christian Koch Madsenip plastikkimi uumasoqartoq takuaa.

Suliamik ilisimasaqartut akornanni ernumasoqarpoq.

- Timini paniinnarnikuni uumasuaqqanik soorlu qillaalanik imaluunniit sølvfiskinik peqarsinnaanerat ernumassutigaarput. Uanilu qullugiamik puulinngortoqarpasissinnaavoq. Neriuppugulli susoqassanngitsoq, taanna oqarpoq.

Aamma atuaruk Nunatta Katersugaasivia Allagaateqarfialu allamik qinigassaqannginnami: Dinosaurit saarngi ukiut qulit sinnerlugit atukkiukkai

Timi paniinnarsimasoq arnap timaanit paniinnarsimasumit siulliullugu takusatsinnit angineruvoq. Kisianni arnaanersoq angutaanersorluunniit nalileruminaappoq.

- Nalornissutigaara, Christian Koch Madsen oqarpoq, taamaakkaluartorli atisai angummut eqqaanarsinnaasut malugalugu.

Harvard Universitymit allagaatit naapertorlugit angutit marluk timit paniinnarnikut akornanniipput. Tamannalu qaqutigoortuuvoq. Nationalmuseumimmi kalaallit timaanik paniinnarsimasunik maannamut misissorsimasaat tamarmik arnaallutillu meeraapput.

Christian Koch Madsenip oqarnera naapertorlugu tamanna angutit arlallit imaani toqusarnerannik arnallu meeqqallu iliverneqartarnerannik pissuteqarsinnaavoq.

Nunatsinnut angerlarnissaat

Suliniutip aallartinnginnerani timit paniinnarnikut qaammat ataaseq nillertumiitsinneqassapput, taamaaliornikkut amerni saanginilu uumasuusinnaasut toqunneqassapput.

Christian Koch Madsenillu taakku nunatsinnut utertinneqarlutik assartorneqarnissaannut ukiorpassuit ingerlannginnissaat neriuutigaa.

- Suliaq ukiuni arlalinni aallartinniarsarivarput, kisianni neriuppugut ukiorpassuit qaangiutsinnagit taamaaliorsinnaassalluta. Nunarput piffissanut nutaamut ingerlaarpoq.

- Inuillu sinnikuisa ilaqutaasa iliveqqaffigisaanni kinguaavisa suli uumaffigisaanni nunaminniinnissaat naleqquttuusoraarput, taanna oqarpoq.