Timit paniinnarnikut nunatta ullumi piginnittuuffigeqqilerai

Timit paniinnarnikut Kujataani Uunartumi nassaat ukiuni 100-nit ikinnerunngitsuni USA-miittuutigineqareerlutik ullumi tallimanngornermi Københavniliaanneqaramik ataatsimuuleqqipput.

Timit paniinnarnikut taakkua 1600-kkunninngaanneersuussangatinneqarput.

Timit paniinnarnikut taakkua USA-mi ilisimatusarfiit ilaanni Harvard Universitymi ilisimatusaataasimasut nunatsinnit pigineqaqqilernissaat, Nunatta Katersugaasiviata 2019-imili sulissutigaa.

Taamaammat timit taakkua nunatta piginnittuuffigeqqilermagit, Nunatta Katersugaasiviata nuannaarutigeqaa.

- Tassa nunatta nammineq inui, maani inuusut maanilu kingoqqisimasut timaat ataqqineqartussaapput.
Nunamillu massumanik isumagineqarluartussaallutik, tamanna qulakkeersinnaanngilarput uangut nammineq nakkutigisarinngikkutsigit.

- Nunatta katersugaasiviani inuit toqoreersut saarngi, nunatsinni nassaarineqarsimasut nunatsinniilli anninneqarsimasut, pinngitsooratik nunatsinnut utertariaqartut, tamanna ileqqorissaarnissamik ataqqinninnissamillu tunngaveqarpoq, Nunatta Katersugaasiviata Allagaateqarfiatalu pisortaa Daniel Thorleifsen oqarpoq.

Amerikamiummi inuup inuiaqatigiillu pissusiinik ilinniagartuujusup Martin Lutherip timit paniinnarnikut 15-it Uunartumi 1929-mi nassaani USA-liaappai.

Timilli taakkua USA-liaannianeri imaannaanngissimaqimmat, taakkunannga tallimaannaat suli ilivitsuupput.

Timit paniinnarnikut ataatsimuuleqqittut

Timit paniinnarnikut taakkua nassaarineqarneranniit ukiorpassuarni eqqaaneqaqqinngillat.

Timillu taakkua Harvard Universitymiittuutigineqartut, amerikamiut atuagassiaasa ilaanni allaatigineqarmat tamanna allanngorpoq. Nunatta Katersugaasiviatalu Harvard University tamatuma kingorna attavigaa.

Timilli taakkua nunatsinnit pigineqaqqilernissaasa sulissutigineqarnera pisariitsuinnaanngilaq. Nunatsinnimi USA-milu naalakkersuisut ileqqorissaarnissamillu ataatsimiititaliat suliami tassani akuupput.

Suliamummi tassunga assingisut isumaqatigiinngiffiusinnaasarmata ukiorpassuarni naammassiniarneqartarput. Taamaammat taassuma ukiuni tallimaannarni suliarinera sivikeqisoq, Daniel Thorleifsen oqarpoq.

- Suliaq sukkalaartorujussuarmik ingerlasimavoq. Tamanna suleqatigiilluarnermut takussutissaavoq.

Timilli taakkua nunatsinnukaanneqanngikkallartussaassapput.

Taakkununngami naleqquttunik igalaaminertalinnik nunatsinni saqqummersitsiveqannginnera qangali ajornartorsiutaavoq. Tamannalu ajornartorsiutaajunnaaqqullugu politikkikkut aningaasaliisoqarnissaa pisariaqarpoq.

Taamaammat timit paniinnarnikut taakkua timinik paniinnarnikunik allanik dinosaurillu saarnginik nunatsinneersuusunik toqqortaateqareertuusumi Københavns Universitetimiittumi toqusut timaannik ilisimatusarfimmiittuutigineqarallassapput.

Tassa timit paniinnarnikut sisamat allat Uunartumi aamma nassaat aamma Københavns Universitetimiittumi toqusut timaannik ilisimatusarfimmiittuutigisanut neqarput toqqortaatigineqartunut ilaapput. Timit taakkua inuisalu pigisimasaat itsarnisarsiuunit Danmarks Nationalmuseumimeersunit 1934-mi Danmarkiliaanneqarsimasut, Daniel Thorleifsen aamma oqarpoq.

Timit taakkua kulturikkut kingornussavut nunasiaanitta nalaanneersuusut Danmarkip 1990-ikkunni utertimmagit nunatta piginnittuuffigeqqilerpai.

Ilisimatusaataanerat nangissasoq

Timit paniinnarnikut taakkua ilisimatusaataanerat nangissaaq. Taamaammat Nunatta Katersugaasivia, Harvard University aamma Danmarks Nationalmuseum Angerlartunnguit-mik taallugu ilisimatuussutsikkut suliniuteqarnissamik isumaqatigiipput.

- Siullertut neriuutigaarput nunatsinnut utertinneqarnerminni, uagut nammineerluta paasiniaanitsinnut ilanngukkumaartoq. Tassami kulturikkut ileqqui soorlu kakiortittarnerit assigiinngitsullu tamakku misissussagutsigit isumaqarpunga aamma taamaalilluta kinaassuserput kikkuussuserput oqaluttuarisaanerpullu taamaalilluta ilisimasaqarfiginerulersinnaagatsigu, Daniel Thorleifsen oqarpoq.

Timillu taakkua nutaanik soqutiginartunik ilisimatusaatissaqqipput. Taakkunanngami marluk angutit timigaat, timillu allat arnaneersuullutillu meeqqaneersuusut maannamut ilisimatusaataasarsimapput.

Nunatta Katersugaasiviata pisortaanut tullersorti katersugaasivimmi aamma nakkutilliisuusoq Christian Koch Madsen taama oqarpoq. Taanna timinik paniinnarnikunik USA-miit Danmarkiliaassisuuvoq.

- Timit taakkua inuisa pigisimasaannik aamma ilaqarput. Soorlu nuffinik tuukkanillu sakkussaalatsingaarsimarpasinngillat.

- Aamma meeqqanut saaqqutinik, atisassamaatinik sakkullu immikkoortuinik ilaqarput, aamma Kujataani suli maannamut takussaasunik ivigarsuarnik nuiorakkanik atortulisartarsimapput, Christian Koch Madsen oqarpoq.

Timit taakkua karsinut poortorsimasut toqungasut timaannik ilisimatusarfiup silaannaanut sapaatit akunnerata naanerani naleqqussaqqaarlugit puuiarneqassapput.

Ataasinngorpat puuiarneqareerunik taakkuninnga misissuinerit siulliit aallartissapput.

- Tamanna ukiuni kingullerni tallimani angutserparput. Timinimmi taakkuninnga nassaarfiusoq ilimatusarfiginikuugatsigu timit taakkua misigissutsitigut arlaatigut atassuteqarfigilernikuusimanarput. Taamaammat takkullugit tupinnaqaaq, Christian Koch Madsen oqarpoq.