Aviaja Tasiilami meeraanermini sumiginnagaasimavoq

Sumiginnarneqarsimasullu saaffigisassaaleqisartut meeqqanut inuusuttuaqqanullu oqaloqatiginninnerit, nalunaarusiamut tunngaviusut, ersersippaat.

Isornartorsiorneqartut pingaarnerit ilagaat meeqqat inuusuttullu sumiginnagaasimasut saaffissaqartannginnerat.

Aviaja Abelsen peroriartornermini sumiginnarneqarsimasunut ilaavoq. Saaffiginniffissaqannginnermillu isornartorsiusoqarnera taassuma ilisarisinnaalluarpaa.

Taanna angerlarsimaffimmi imigassamik ajornartorsiorfiusumi, kinguaassiuutitigut atornerluiffiusumi imminullu toqunnissamik eqqarsaatersorfiusumi peroriartorsimavoq.

- Angerlarsimaffimmi imigassamik ajornartorsiuteqarfiusumi peroriartorpunga. Aamma kinguaassiuutitigut atornerlunneqarpunga.

- Ikiortissarsiorsimanngilanga. Saaffissat amigaataasimapput. Tassa tapersersorneqarneq oqaluttuunneqarnerlu amigaataapput, Aviaja Abelsen KNR-imuttaama oqarpoq.

Tamannalu inuusuttuunermini assut ilungersuutigisimavaa.

- Inuusuttuaranngorama kingunerlutsitsivunga, imigassartortupilussuanngorlunga. Kamassaqartorujussuullunga misigissutsillu allat atorlugit.

Eqqarsaatigisartagaalu oqimaatsupilussuusarsimapput. Imminut toqoriaraluarpoq. Tamannalu pissutissaqarluarsimavoq.

- Imigassartoraangama imminut toqunnissamik eqqarsaateqalersarpunga. Anaanaga aamma 14-inik ukioqartunga imminut toquppoq.

Aviajap misigissutsimi sakkortuut toqqorternissai pikkoriffigisupilussuusimavaa allanullu oqaluttuarisarsimanagit.

- Meeraallunga kinguaassiuutitigut atornerlunneqarpunga, tamannalu ukiorpassuarni isertuuppara. Inersimasunngorama aatsaat oqaluttuarivara, Aviaja Abelsen oqarpoq.

Aviaja ullumikkut 43-nik ukioqarpoq katsorsartereernermilu kingorna ukiuni kingullerni arfineq-pingasuni imigassartorsimanani.

Meeraanermini ajornartorsiutini pillugit saaffissaqarsimannginnini uggoraa.

- Tapersersuisinnaasumik oqaloqatigineqarsinnaasumillu saaffissaqanngilaq, Aviaja Abelsen oqarpoq.

Kommuni sulisussaaleqivoq

Kommunip inunnik sullissisussanik ilinniagaqarsimasunik amigaateqarnera ilaatigut ajornartorsiuutaavoq.

Tamannalu naammaginanngitsoq Kommuneqarfik Sermersuumi ilaqutariinnut tunngasunut pisortap Tina Damip oqaatigaa.

- Pitsaanerusinnaavoq. Eqqumaffigisupilussuuarput sapinngisarpullu tamaat sulilluta, suliassarli angisuupilussuuvoq pitsaanerusumillu sullissinissarput sulissutigiuarparput, Tina Dam oqarpoq.

Taamaammat kommuni maanna aaqqiissutissarsiorpoq. Ilaatigut isumaginninnermut siunnersortit Aalborgimit suliartortinneqassapput.

Piffissarli sivisunerusoq eqqarsaatigalugu, sulisut sumiiffimmit sumiiffimmut nuuttartut sulisinneqartalernissaat misiliutigineqarniarpoq.

- Sullinneqartut assigiinnit sullinneqartarniassamata, sulisussat aalajangersimasuussapput. Sulisussat Tunumi qaammat ataaseq qaammatilluunniit marluk suleriarlutik suliatik nassarlugit Nuummukartassapput. Taava Nuummi qaammat ataaseq qaammatilluunniit marluk suleriarlutik Tunumut uteqqittassapput, Tina Dam oqarpoq.

Meeqqat Illersuisuat kommunip suliniutaanut akuersaarpoq. Meeqqalli atugarissaarnerulissappata periusissialiortoqartariaqartoq, Aviâja Egede Lynge isumaqarpoq kommunilu periusissiami kisimiilluni ilaatinneqassanngilaq.

- Kommunimi sulisut amerlineqaannarpata ajornartorsiut aaqqinneqarnavianngilaq. Soorunami taanna pisariaqarpoq, kisianni meeqqat atugaat kommuninut annguttariaqannginnissaat anguniartariaqaraluaripput isumaqarpunga. Imatut paasillugu, meeqqat ajunngitsumik inuuneqarunik aamma kommunimut suliassanngortinneqartussaanngikkaluarput. Taamaammat inuiaqatigiit akisussaaffimmik tamakkiisumik tigusinissatsinnut nalunaarusiaq oqallissaarutaavoq, Meeqqat Illersuisuat Aviâja Egede Lynge taama oqarpoq.