Nunatsinni partiit Folketingimut qineqqusaarnermi pingaartitaat makkuupput

Nunatsinni partiit Folketingimut qineqqusaarnermi ukkatarisaat ingammik peqqinnissamut susassaqarfimmut naalagaaffeqatigiinnermullu tunngapput.
Aki-Matilda Høegh-Dam Folketingimut kingullermik, tassa 2019-imi juunimi qinersinermi 3.467-init taaguunneqarpoq. Assi © : Scanpix
Nutserisoq Hanne Petersen

Danskimmi ministeriunerat Mette Frederiksen Folketingimut qinersisitsinissamik ullumi pingasunngornermi nalunaaruteqarpoq, nunatsinnilu partiit tamatumunnga atatillugu pingaartitaminnik saqqummiipput:

Inuit Ataqatigiit:

Folketingimi 2015-imili ilaasortaq Inuit Ataqatigiinneersoq, Aaja Chemnitz, qinigassanngorteqqippoq.

Ingammillu meerartavut inuusuttavullu taassuma qitiutitaanut ilaapput:

- Inuusuttatta Københavnimi ilinnialeqqammernerminni kollegiamik inissarsisinnaanissaat qularnaaqqaarusupparput. Sakkutooqarfeqarfinnilu isumannaallisaanerusoqarnissaa pingaartipparput. Nunarsuarmi eqqissiviilliornerit imaaginnavippput, nunattalu isumannaatsuunissaa qulakkeerneqartariaqarpoq. Kiisalu meerartavut inuusuttavullu pingaartitatsinnut aamma ilaapput. Ullumikkullu ikiorneqarnerat naammanngimmat ikiorneqarnerunissaannut aningaasaliisoqarnerusariaqarpoq, Aaja Chemnitz KNR-imut oqarpoq.

Inuit Ataqatigiit allanik qinigassanngortitaqassanerlutik suli nalunaanngillat.

Folketingimi ilaasortani sisamat akornanni marluk nunatsinneersuupput Savalimmiuneersuullu aamma marluullutik. 

IA-meersoq Aaja Chemnitz Folketingimut kingullermik, tassa 2019-imi juunimi qinersinermi qinigaavoq. 

Taanna 5.686-init taaguunneqarpoq.

Siumut:

Nunatta inuisa inuunermi atugaannut tunngasut Siumup Folketingimut qineqqusaarnermi sallertut pingaartitaanut ilaalluinnarput.

Ingammik Ukrainemi sorsuttoqarnera eqqarsaatigalugu nunatta inuisa aningaasaqarnerannut iluaqutaasussamik suleqatigiittoqassasoq, Siumup kissaatigaa.

Nunasiaasimanermut tunngasut Siumup sallertut pingaartitaanut aamma ilaapput.

- Danskit naalagaaffiata nunasiarinnissimanerata kingunerlutsisisimaneranik nassueruteqarnera soorunami nuannaarutigaarput. Kingunerlutsissisimanerali assuareqaarput. Nunasiaasimanermullu tunngasut iIliuuseqarfigineqartariaqarlutillu naammassineqartariaqarmata qineqqusaarnermi pingaartitatsinnut ilaapput, Erik Jensen Siumup qineqqusaarnermi pingaartitatik pillugit oqarpoq.

AAMMA ATUARUK Siumumi Folketingimut sassartut – palasi ilisarisimasaasoq ilaavoq

Siumut sisamanik Folketingimut qinigassanngortitaqarpoq, ukuuppullu: Folketingimi 2019-imi juunimili ilaasortaq Aki-Matilda Høegh-Dam, palasiusimasoq Markus E. Olsen, Karina Zeeb taavalu Elvira Kuitse.

Demokraatit:

Peqqinnissamut susassaqarfimmut tunngasut Demokraatinit pingaartinneqaqaat. Peqqinnissaqarfimmummi nunanit allaneersunik sulisussarsiorneq pisariinnerulertariaqarsoraat. 

Silap pissusiata allanngoriartorneranut taavalu Pinerluttunik Isumaginnittoqarfimmut tunngasut pingaartitaannut aamma ilaapput:

- Pinerluttunik Isumaginnittoqarfik pitsanngorsarneqartariaqarpoq. Isumaqatigiissusioqqinnerimmi pinerluuteqarsimasunut inissiisarfinni nakkutilliisut kisimik akissarsiaasa aappaagu qaffanneqarnissaannik qulakkeerutaanerat ajorpoq. Inuillumi pinerluuteqarsimasunullu inissiisarfimmiittut tamarmik aamma eqqarsaatigisariaqarpagut. Taakkumi siunissami sussappat? Taakkulu inuiaqatigiinnut ilaalerseqqinnissaat qulakkeertariaqarpoq, Folketingimut qinigassanngortittoq Demokraatineersoq Anna Wangenheim oqarpoq.

Demokraatit allanik Folketingimut suli qinigassanngortitaqanngillat.

Atassut:

Peqqinnissamut susassaqarfik Atassutip qineqqusaarnermi sallertut pingaartitaanut aamma ilaalluinnarpoq.

Peqqinnissamummi susassaqarfik danskit naalagaaffiata akisussaaffigileqqittariaqaraa, Atassut isumaqarpoq.

AAMMA ATUARUK Atassutip qineqqusaarnermi pingaartitaa: Peqqinnissaqarfik Naalagaaffimmut uterteqqinneqarli

Peqqinnissamut susassaqarfik nunatta ukiut 30-t matuma siorna akisussaaffigilersimagaluarlugu tassani suliassat kisimi nammassinnaanngikkai, Atassutip siulittaasua Aqqalu Jerimiassen isumaqarpoq:

- Peqqinnissamut susassaqarfik naalagaaffiup akisussaaffigileqqittariaqarpaa. Inuummi inuunera allanit tamanit pingaarneruvoq. Usorsisimaarneq inuup inuuneranit pingaarnerutinneqassanngilaq. Usorsisimaarnerput peqqutigiinnarlugu qanigisatsinnik annaasaqartarpugut, Aqqalu Jerimiassen oqarpoq.

Arnanguaq Jeremiassen taavalu Aviaq Kleist Atassutip Folketingimut qinigassanngortitarai.

Naleraq:

Susassaqarfiilli nunatta akisussaaffigisai atukkavut aallaavigalugit naleqqussarneqartariaqartut, Naleraq isumaqarpoq:

- Inatsisit ilarpassui danskit naalagaaffiata atuutilersissimasai pisoqaavallaalersimapput. Taakku ullutsinni atukkatsinnut naleqqussarlugit nutarterneqartariaqarput, Kiista Fencker oqarpoq.

Naleqqap Kiista Fencker aamma Juno Berthelsen Folketingimut qinigassanngortitarai.

Folketingimut qinersineq marlunngornermi novembarip aallaqqaataani pissaaq.