Aaja Chemnitz spiralilersuisimanermut: Taarsiivigineqarneq utoqqatserfigineqarnerlu assigiinngillat

Spiralilersinneqarsimasut spiralilersuisimanermik suli qulaajaajunnaartoqanngitsoq taarseeqqusinerat inissaminiittoq, Folketingimi ilaasortaq IA-meersoq Aaja Chemnitz isumaqarpoq.

Allattoq Helle Nørrelund Sørensen

oktobarip 02-at 2023 15:03

Nutserisoq Hanne Petersen

Politikkikkut utoqqatserfigineqanngikkaluarluni Naalagaaffimmit taarsiiffigitittoqarsinnaavoq.

Folketingimi ilaasortaq IA-meersoq, Aaja Chemnitz, spiralilersinneqarsimasorpaat 67-it Naalagaaffik inuttut pisinnaatitaaffinnik unioqqutitsisimanerarlugu taarseeqqusisut pillugit DR P1 Morgenimut taama oqarpoq.

Tassa arnat 67-it taakkua spiralilersuisoqarsimaneranik suli qulaajaasoqarunnaanngitsoq taamaaliorput. Spiralilersuisimanermik qulaajaaneq 2025-mi upernaakkut naammassissangatinneqarpoq.

Taarsiivigineqarnerli utoqqatserfigineqarnerlu assigiinngimmata politikkikkut utoqqatserfigineqanngikkaluarluni Naalagaaffimmit taarsiiffigitittoqarsinnaasoq, Aaja Chenmitz DR-imut oqarpoq.

- Taakku assigiinngillat. Politikkikkut inuiaqatigiinnilu qanoq pisoqarsimanerata ilisimanissaa pingaarpoq. Sulialli taamaattut eqqartuussivimmi suliarineqarnissaat aamma pingaarpoq, taanna oqarpoq.

Aamma atuaruk Spiralilersuisimaneq: Arnat 20 millioni koruuninik Danmarkip naalagaaffianit taarsiiffigeqqusut

Spiralilersinneqarsimasuni eqqartuussivilersuisorpaat 80-it missaannik ukiulittortaqarnertik naalagaaffimmit maanna taarseeqquneqarnerminnut tunngavilersuutigisaannut ilaavoq. 80-illu missaannik maanna ukiulittortaat spiralilersinneqarsimanerminnik Naalagaaffimmit pisortatigoortumik utoqatserfigineqarnissamut nalunanngitsumik angumersinngitsoorsinnaanerat peqqutigalugu taamaliorput.

Naalagaaffiup politikkikkut allatut pisoqariaataarneranik peqquteqartumik suliamik taassuminnga kinguartitserataannaanera taamaatitserataannaaneraluunniit tunngavilersuutigisaannut aamma ilaavoq.

- Massakkorpiaq ministeriuneq utoqqatsernissamik akuersinikuuvoq. Danmarkimili 2025-mi 2026-miluuniit qinersisoqarataannaavoq. Nunatsinnilu 2025-mi qinersissasugut nalunngilarput. Taamaammat qulaajaajunnaartoqarnissaa utaqqeqqaarniarunikku aatsaat ukiorpassuit qaangiuppata taarseeqqusisinnaapput, qulaajaanerlu siornali aallartereersimasussaagaluaq ukioq manna aatsaat aallartimmat naammassinissaa kinguartoorpoq, Aaja Chemnitz oqarpoq.

Spiralilersuisimaneq suua?

DR-imit tusarnaagassiap ”Spiralkampagnen”-ip niviarsiaqqat arnallu tusindilikkaat danskit oqartussaasuisa kalaallit inuiaqatigiit amerliartornerannut killiliiniarlutik 1966-imit 1975-imut spiralilersorneqarsimanerat saqqummiuppaa.
DR naapertorlugu 1966-imit 1970-imut 4500-t spiralilerneqarput.
Piffissami tassani nunatsinni arnat meerartaarsinnaasut 9000-iupput.
Arnat arlallit spiralilerneqarnertik pinngitsaaliinertut naapertuilluanngitsuliornertullu misigisimallugu oqaluttuaraat.
Naalakkersuisut danskillu naalakkersuisuisa piffissami 1960-imit 1992-imut nunatta peqqinnissamik oqartussaaffimmik tigusinissaanut tungaanut spiralilersuisoqarneranik qulaajaasoqarnissaa septembarimi 2022-mi isumaqatigiissutigaat. Qulaajaanermi kalaallinut 1960-imit 1991-imut naartunaveersaartitsinermut atatillugu iliuuseqartarsimasut qulaajarneqassapput, spiralilersuisimaneq ilanngullugu. Nunatta peqqinnissamut oqartussaaffik 1992-imi tiguaa.
Qulaajaaneq maaji 2025-mi piariissangatinneqarpoq.
Arnat spiralilersorneqarsimasut 67-it eqqartuussissuserisumut Ehmer Pramming Advokaterimeersumut Mads Prammingimut saaffiginnipput. Taakku danskit naalagaaffianiit utoqqatserfigineqarnissamik taarsiiffigineqarnissaminnillu kissaateqarput.

Allisiguk

Folketingimut siorna qinersinerput spiralilersuisimanernermik qulaajaanissamik kinguartitsinermut peqqutaasoq, taassuma oqaatigaa. Aammali ilisimatusartoqatigiinnik qulaajaasussanik toqqaanialuusaarneq kinguartitsinermut aamma peqqutaavoq.

Isumaqatigiinnissaat ilimanartoq

Ministeriunerup Mette Frederiksenip (S) kalaallit meerartaat misileraataasimasuni suli inuusut 22-t Naalagaaffik sinnerlugu 2022-mi pisortatigoortumik utoqqatserfigai.

Utoqqatserfigineqartut kingorna naalagaaffik taarseeqquaat. Kisianni Naalagaaffik utoqqatsereeraluarluni taamaaliorumanngilaq.

Tamatumanili suliaq pillugu isumaqatigiimmata, meeqqani misileraataasimasuni suli inuusut tamarmik immikkut 250.000 koruuninik taarsiiffigineqarput.

Taarsiiffigineqarnerli pisortatigoortumillu utoqqatserfigineqarneq ataqatigiittuaannanngitsut, inatsisilerituujuneq Danmarkimi inuttut pisinnaatitaaffiit pillugit institutimeersoq Marya Akhtar KNR-imut siusinnerusukkut oqarpoq.

- Naalagaaffittut utoqqatsissuteqarnissamut inatsisitigut pisussaaffeqartoqanngilaq. Tamannali politikkikkut kajuminnerulluni, taanna taamani oqarpoq.

Aamma atuaruk Inuit pisinnaatitaaffii pillugit Institutti: Inatsisitigut ataataqanngitsut meeqqat misileraatigineqarsimasut assigalugit taarsiiffigineqarsinnaapput

Spiralilersinneqarsimasuni eqqartuussivilersuisorpaat 67-it pisortatigoortumik utoqqatserfigineqarnissaminnut tunngavissaqarluartut taakku eqqartuussissuserisuat Mads Pramming isumaqarpoq, Aaja Chemnitzilu isumaqataavoq.

Taakkulu taarsiiffigineqassasut eqqartuussiviup aalajangereeriarpagu politikkikkut pisortatigoortumik qularnanngitsumik aamma utoqqatserfigineqassasut, taanna DR-imut oqarpoq.

- Taarsiiffigineqarpata taava politikkikkut pisortatigoortumik qularnanngitsumik aamma utoqqatserfigineqassapput. Naalagaaffiummi kukkusimanini taamaalilluni nassuerutigissammagu.