GE: Sulisitsisut: Inatsisit aningaasaqarnikkut ineriartitserusussusermut akornutaapput

- Politikkikkut angusaqarluarniarnermut allagaavoq. Angorusutat uku piviusunngortinneqarnissaannut qanoq iliortoqarnissaa misissorneqassaaq.

Sulisitsisut pisortaat, Christian Keldsen, taama oqarpoq.

Taanna nunatta nunanut allanut tunngasunut politikkikkut periusissiaa – Issittoq pillugu periusissiamik aamma taaneqartartoq - tusagassiortunik pingasunngornermi ullaap tungaani katersortitsinermi saqqummiunneqareersorlu oqaaseqarpoq.

- Sulisitsisuneersuusugut ilaasortavullu suliaasussani peqataatinneqassalluta neriuutigilluinnarpara. Politikkikkut kissaatigisatsinnik nioqquteqarnermi eqquutsinneqanngitsumiileqqunata.

Periusissiartaaq aningaasaqarnermut pitsanngorsaataasussanik nunanik allanik niueqateqarnermik politikkikkut suliniuterpaalunnik ilaatigut ilaqarpoq: Assersuutigalugu nunarput Amerika Avannarlermik niueqateqarnerulernissamut periarfissanik ineriartortitsissaaq.

Sulisitsisut pisortaatalu tamanna ilippanartoqartippaa.

- Amerika Avannarleq niuteqatigillualereerparput, ingammillu USA nunatsinni pilersitsinissamut suliaqarnerunissamullu kajumilluinnarnermik takutitsisareerpoq.

Sermeq imerlu

Kalaallit nioqqutissaataat nunani taakkunani marlunni tuniniarluarneqarsinnaassanersut Christian Kjeldsen aperineqarami ima akissuteqarpoq:

- Aap, taamaaliortoqalereerpormi. Aalisakkanik nioqqutissarpassuaqareerpugut, tamannalu sea foodinik nioqquteqarnermut pitsaasuuvoq. Pitsaanerpaamik akeqartitsivigisinnaasatsinniissapput. Kina-mi maanna tunisaalluarput. Akigitinneqartoq sammivileeqataavoq, kisianni aamma siammasinnerulaartumik eqqarsassaagut.

Politikerit nunatta isertitaanut ataatsimoortunut iluaqutaasussanngorlugu kalaallit suliffeqarfiisa imermik sermimillu avammut nioqquteqarsinnaanissaat tapersiiffiginiaraat periusissiami allassimavoq.

Christian Kjeldsen tamatuma ilippanartortaa takusinnaagaluarlugu qulaaruteqalaarpoq.

- Imeq inuulluarniutinngorlugu nioqqutigineqaruni imiinnaasussaavoq. Taamaammat nioqqutiginerata annertusarniarnissaa aningaasaliinerujussuuvoq, erngummi nunatsinneersuunera pissutigiinnarlugu soqutiginnittoqangaatsialernissaa qularnarpoq.

- Suliniut soqutiginarluinnartuusoraara, tassa Dubai-imut imermik sermillu nassiussineq, tamannalu pitsaalluinnartuusoraara.

Takusassiinerlunnerusut

Sulisitsisulli pisortaata takorluukkat taakku piviusunngorumaarnersut oqaatigisinnaanngilaa.

- Aalisarneq pitsaasoq ukkatarissavarput, aatsitassarsiornermut periusissaq nakkutigissavarput, takornariaqarnerlu sulissutigingaatsiassallugu – minnerunngitsumillu takornariaqarnermut aatsitassarsiornermullu ineriartortitsinermut iluaqutaasussanut aningaasaliisartunut soqutiginarsaassalluta.

Taassumali inatsisit assigiinngitsut nunanit allanit aningaasaliisartunut nangaalersitsisinnaasorai.

- Takornariaqarneq pillugu inatsisitaangajalerpugut, tassanngalu suliaqarnerit tamarmik 51 procentii nunatsinneersunit pigineqarnissaat piumasaqaataassasoq naatsorsuutigineqarpoq. Ineriartortitsinissaq avataaniillu inunnit aningaasaliisoqarnissaa pisariaqartinngikkaluarutsigit tamanna soorunami pitsaasuussaaq.

Pisortap Kuannersuit pillugit suliniut aamma assersuutigaa. Tassani uranimik piiaanissaq inerteqqutaalermat Energy Transitions Mineralsip pilersaarutai ukiorpassuarni suliarisimasai uniffilerneqarput.

Tamanna aningaasaliisussanut allanut assersuutigalugu qununartutut assersuutissaasinnaavoq, tamannami immikkoortuni allani aamma pisinnaammat.

- Tamanna takusassiinerlunneruvoq, aningaasaliisarnerullu silarsuaani initulluni, taanna oqarpoq, GE-lu uranimik piiaanissamut tunngatillugu isumminngitsoq erseqqissaatigaa.