Danmarkip Kuannersuarni aatsitassarsiornissamik itigartitaanikoq 80 milliardit koruuningajalluinnarnik taarsiiffigerusunngikkaa

Kujataani qaqqat ilaat, Kuannersuit, qaqutigoortunik aatsitassaqaqaat.

Australiamiut aatsitassarsiortitseqatigiiffiat piumaneqarluartunik Kuannersuarni aatsitassarsiornissaminut itigartitaareerluni 80 milliardit koruuningajalluinnarnik taarsiiffigeqquvoq.

Nunarpulli Danmarkilu Naalagaaffiup eqqartuussissuserisuanik illersortiliusut taarsiiumanngillat. Allagaatini naliliinerni marlunneersuni Ritzau-ip pissarsiarisimasaani tamanna erserpoq.

Suliap taassuma isumaqatigiissitsiniartartunut suliassanngortinnissaanut tunngavissaqanngilluinnarnera pingaarnertut tunngavilersuutigaat.

Nunarpullu attavigiilluarlutik, Danmarkip silap pissusianut tunngasuni ministeria Lars Aagaard oqarpoq.

- Danmark allakkatigut akissuteqareerpoq, suliarlu qanoq aalajangiiffigineqassanersoq utaqqiinnarsinnaavarput. Suliarineqarnerani allamik oqaasissaqanngilanga, Danmarkip silap pissusianut, nukissiutinut pilersuinermullu tunngasuni ministeria akissummini allappoq.

Batterinik nioqqutissiornermut atorneqartartut

Australiamiut aatsitassarsiortitseqatigiiffiat, Energy Transition Minerals (ETM), Kuannersuarni ukiorpassuarni aatsitassarsiulersaareerluni piiaanissamut 2021-mi apriilimi qinersereernitsinni itigartitaavoq.

Aatsitassarsiortitseqatigiiffik taanna Greenland Mineralsimik siornatigut ateqartoq, Kuannersuarni aatsitassarsiornissamik misissuinissamut 2007-imi akuerisaavoq. 

Suliniutertik aatsitassanik qaqutigoortunik nunani killerni tuniniaanermi pingaarnerpaanngornissamut ilippanarluartoq, Energy Transition Minerals nittartakkamini allappoq.

Aatsitassat qaqutigoortut batterinik nutaalianik atortorissaarusiornermi mingutsitsinngineruniarnermilu pingaaruteqarluinnarput.

Aatsitassat qaqutigoortut seqerngup qinngorneri atorlugit anorisaatinillu nukissiuuteqarnermi, biilinut innaallagiatortunut batterinik allarpassuarnillu nioqqutissiornermi pinngitsuugassaanngillat. Taakku atortussiorfissualinnit, soorlu Kinamit piumaneqartaqaat.

Aatsitassalli qaqutigoortut piiarnialersaakkat uranitaqarput. Taamaammat suliaq taanna kingullermik qinersinissatsinnut oqallisaangaatsiareersorlu naalakkersuisut piiaanissamut itigartitsipput.

Tamanna Energy Transition Mineralsip nunatsinniit Danmarkimiillu 80 milliardit koruuningajalluinnarnik isumaqatigiissitsiniartartutigut qaqutigoorluinnartuusumik taarsiiffigeqquneranik kinguneqarpoq.

Ajugaanissaa ilimagigaa

Suliarli nunatta eqqartuussiviini suliassaasoq, naalakkersuisut juullinngitsiartoq unnerpaat. Danmarkip suliaq nunatsinni suliassatut isigalugu, tassani akuunissi kissaatiginngilaa.

Australiamiut aatsitassarsiortitseqatigiiffiata ajugaanissaa ilimanartoq, eqqartuussissuserisutut illersuisoq nunani tamalaani inatsisinik immikkut aamma ilisimasaliusoq Poul Hauch Fenger isumaqarpoq.

- Australiamiut aatsitassarsiortitseqatigiiffiat aatsitassarsiornissamut misissuinissamik akuerisaavoq, piumasaqaataasunik naammassinnilluni, taamaammallu ileqqquusut malilllugit piiaanissamik akuerisaasussaagaluarluni.

- Pigilersinnaanngisanik piianeq isumaqangaanngilaq. Taamaammat australiamiut aatsitassarsiortitseqatigiiffiata ajugaanissaanik ilimasunninnut tunngavissaqarluinnarsoraanga, taanna suliap inatsisitigut tunngasortaani immikkuualuttut allaaneroratarsinnaaneri sillimafffigalugit oqarpoq.

Aatsitassarsiortitseqatigiiffik suliamut tassunga oqallisigineqaleruttortumut oqaaseqarumanngilaq.

Isumaqatigiissitsiniartartut, illuatungeriik namminneq toqqagaannik eqqartuussisortaliusut, suliaq taanna qaqugorpiaq aalajangiiffiiginiarneraat ilisimaneqanngilaq.