Erik Jensen spiralilersuineq pillugu suliamik isornartorsiuineq pillugu: Suliaq ilungersuupparput

Naalakkersuisut – pingaartumik Erik Jensen – arnanut spiralilersorneqarsimasunut taarsiissuteqarnissap suliarineqarnerani inuit misigissusaat ikkatigigai pasineqarpoq. Taassuma pasilliutigineqartut nammineq eqqunnginnerarpai.

Allattoq Kim Hinrichsen, Ivik Kristiansen

decembarip 28-at 2024 12:00

Nutserisoq Connie Fontain

- Uggornartorujussuusarpoq, sulianik pimoorussilluta, aammalu pineqartumi, pitsaasumik akisussaassusilimmillu sulinerput, taanna ajunngitsumik siunertaqarneq, allatut sangutillugu isummerfigineqalertarnera, soorunami taanna ajuusaarutiginartorujussuuvoq.

Akileraarutinut aningaasanullu naalakkersuisoq, Erik Jensen (S) naalakkersuisut – pingaartumik nammineq sapaatini akunnerni kingullerni isornartorsiorneqangaatsiarneranut atatillugu apersorneqarami oqarpoq.

Naalakkersuisunit assigiinngitsunit assigiinngitsunik nalunaaruteqartoqarneratigut suliap paatsuunganarnera pissutigalugu isornartorsiuisoqarpoq.

Aamma atuaruk Illuatungiliuttut: Naartunaveersaasiisimaneq pillugu suliaq tukagaat

Erik Jensenimmi nunatta peqqinnissaqarfimmut 1992-imi akisussaaffeqalernerata kingorna arnat kissaatiginngisaminnik naartunaveersaaserneqarsimasut taarsiiffigineqarnissaannut 4,5 millioninik aningaasanut inatsimmi immikkoortitsisoqarsimasoq novembarip naanerani oqaatigaa. Tassa imaappoq Erik Jensenip oqarnera naapertorlugu arnat 15-it tamarmik immikkut 350.000 koruuninik taarsiiffigineqassapput.

Taassuma oqaaseqarnerata aqaguani Naaja Nathanielsenip, tassa spiralilersuisoqarneranut atatillugu oqaaseqartartup Erik Jensen naqqillugu arnat taarsiiffigineqartussat qanoq amerlatiginerat aningaasallu qanoq annertutiginissaat suli ilisimaneqanngitsoq oqaatigaa.

- Erik Jensenip taama oqaaseqarnissaa qanoq piareersarneqarsimanersoq ilisimanngilara. 4,5 millionit koruunilli aningaasanut aappaagu inatsisissami immikkoortitat nalusamik spiralilerneqarnermik allamilluunniit naartunaveersaaserneqarnermik suliatut Nakorsaaneqarfiup nalunaarsugaani pineqartut amerlassusaannik agguarneqarsimassangatippakka. Sulialli tamakkiisumik isiginneranut taamaaliorneq naammanngilaq.

Illuatungiliuttut aamma isornartorsiuipput. Demokraatit tamanna 'innuttaasut pissutsini ajornakusoortuni misigissusaat pinnguarineqartut' oqaatigaat.

SPIRALILERSUISIMANERMIK QULAAJAANERIT UKUUPPUT:

Qulaajaanerit assigiinngitsut marluk ingerlanneqaleruttorput.
Qulaajaaneq siulleq maaji 2023-mi aallartinneqarpoq, 1960-ip 1991-illu akornanni spiralilerneqarsimasut qassiunersut tassani misissorneqarluni. Ilisimatusartoqatigiit Danmarkimeersortallit nunatsinneersortallit suliat nunatsinni niviarsiarartatsinnik spiralilersueqqusisimanermut tunngasut qulaajaleruttorpaat. Kalaallit arnat Danmarkimi aamma 1960-ip 1991-illu akornanni efterskolertillutik spiralilerneqarsimanermik oqaluttuaat qulaajaanermi misissugaannut aamma ilaapput.
Naalakkersuisut Danmarkimilu naalakkersuisut spiralilersueqqusisoqarsimaneranik qulaajaasoqarnissaanik isumaqatigiissuteqarput, tamatumanilu qulaajaaneq maaji 2025-mi piariissangatinneqarpoq. Naalagaaffik tamatumunnga akiliisuuvoq.
Qulaajaanerup aappaa aggusti 2024-mi aallartinneqarpoq, naalakkersuisut kisimik tassani suliakkiisuullutik. Nunatsinni 1992-ip kingornali nalusamik spiralilerneqarsimanermik suliat qulaajaanerup aappaani ukkatarineqarput – sulianilu taakkunani 15-init ikinnerunngitsuusuni pineqartut Siumup aamma Inuit Ataqatigiit 4,5 millionit koruuninik taarsiiffigilersaarpaat.
Inuttut pisinnaatitaaffiit sorliit unioqqutinneqarsimanersut suliani qulaajaanerup aappaani ukkatarineqartuni misissoqqissaagassanut ilaapput.
Qulaajaanerup aappaa aamma maaji 2025-mi piariissangatinneqarpoq.

Allisiguk

Politikkikkut suliaqarnermi piumasaannarminnik iliuuseqartut

Erik Jensen sapaatini akunnerni arlalinni apersorneqarusunngeriarluni oqaaseqarnissaminut maanna piareerpoq. Taassumami naalakkersuisut suliamik ilungersuussinerisa qularutigineqarniarnera narrujuummissutigaa.

- Uani suliami, arnat imaannaanngitsumik pineqarsimasut, eqqunngitsumillu pineqarsimasutut misissuiffigineqartut, ajunnginnerpaamik pitsaanerpaamillu sullinniarneqarnerat tunngavigalugu oqaaseqarnerit, allatut isumalersorlugit sangutinniarneqarnerat taanna ajuusaarnartorujussuusarpoq.

Aamma atuaruk Taarsiilersaarnermik suliaq paatsuungassutaasoq: Politikerit pilikkatigaatigut

Arnalli naalakkersuisunit ikiorneqarnissaminnik qinnuteqartut isornartorsiuinerpaapput.

Arnaq Knudsen-Frederiksenip nakorsaanermut naammagittaalliuteqarsimasut 15-it ilaanniittup, oqarnera naapertorlugu qinersisoqangajaleriarmat politikkikkut akisussaaffimmik milorujuttaarneqarput.

- Paasisaqarsiivugut. Akisussaaffimmik miloriuttaapput. Assammik arsanngilagut. Spiralilersuisimanermik suliami pineqartuuvugut, aamma meerartaanngitsoorsimasortaqarpugut. (Politikerertavut, aaqq.)) ilumoorussisariaqarput.

Ilungersuussamik suliaqartoqannginneraaneq

Erik Jensenip naalakkersuisut suliamik ilungersuussilluinnartut erseqqissaatigalugulu arnat misiginneqatigineqarnerarpai:

- Arnat taamatut pineqarsimasut misigisimassappata pitsaanngitsumik allatulluunnit misigisimatinneqarsimassappata uggorisorujussuuarput. Ajuusaarnartorujussuuvoq. Siunertaanngilluinnarpoq.

- Erseqqissaatigeqqillarput Nalakkersuisuninngaanniit pimoorussinerput akisussaaffimmillu tigusilluta ukua pitsaasumik naammassineqarnissaat pimoortukkatsigu.

Tamatuma saniatigut sukkavallaamik nalunaaruteqarneq qineqqusaarnermut takussutissaasoq – ilaatigut Arnaq Knudsen Frederiksenimit oqaatigineqarpoq. Tamannali Erik Jensenip eqqunnginnerarpaa.

- Misigissutsit taama imaannaaanngitsigisut qineqqusaarnertut imaluunniit allatut pinnguarnertut oqasertalersuiffigissallugit tulluartuusorinngilluinarparput.

- Erseqqissaassutigissavara, assortuussutinngortinniarneqarnera, allatullu isumalersortinniarneqarnera , pimoorussinngitsutut pinnguartutullusooq ilaatigut oqaasertalersorniarneqarnera tamanna ajuusaarnartorujussuuvoq, ataatsimilluunniit taanna naalakkersuisuninngaaniit siunertaanngilaq.

Nutaarsiassami kukkunermik nassaarsimaguit uunga allaffigineqarsinnaavugut.