Spiralilersuisimaneq pillugu suliami kapitali nutaaq aallartippoq. Arnat 116-it akuersitinneqaratik 1960-ikkunni 1970-ikkunnilu spiralilersinneqarsimanerminnik oqaluttuaat maannamut nassiunneqarsimapput.

Ilutigitillugu Nunatsinni Nakorsaaneqarfiup suliassarilerpaa arnat pineqartut nalunaarsuiffiisa paasiniarnissaat.

Naalakkersuisut suliamik maajimi aallartinneqartumik misissuinerup killiffia pillugu tusagassiorfinnut nalunaarummi taamak ilisimatitsipput.

Nunatsinni Nakorsaaneqarfiup oqaluttuat maannamut 116-iusut suliarinissai suliassarisimanngilaa. Taarsiullugu suliat ilisimatuunut spiralilersuinermik suliami susoqarsimaneranik misissuitinneqartussanut ingerlateqqinneqassapput. Misissuineq 2025-mi naammassinissaa naatsorsuutigineqarpoq.

- Susoqarpiarsimaneranik qulaajaanissatsinnut atorneqassapput, Henrik L. Hansen oqarpoq, ilisimatitsissutigalugulu ilisimatuut oqaluttuanik tigusaqarnissamut sapaatit akunnerini tulliuttuni piariissasut.

Nalunaarsuiffiit sussaanngitsut

Ilutigitillugu Nunatsinni Nakorsaaneqarfik peqqinnissaqarfik suleqatigalugu aaqqiissutissamik pilersitsissaaq, arnat peqqinnissaqarfimmi nalunaarsuinernik pisoqqanik tigusaqarnissaannik ajornannginnerulersitsisussamik.

- Nalunaarsuiffiit sumiitinneqarnerat tamakkiisumik paasisaqarfiginissaat aaqqissuunneqarnissaallu qulakkeerusupparput, Nunatsinni Nakorsaaneq oqarpoq.

Arnarpassuimmi nalunaarsuiffitik pisoqqat pissarsiariniarnerat ullumi ajornartorsiutaasorujussuuvoq. Nalunaarsuiffiit nunami sumiiffinni assigiinngitsuni 18-ini uninngasuutigineqarnerat tamatumunnga pissutaavoq, nalunaarsuiffiillu ilai peqqissaaveqarfiit assigiinngitsut qalianniillutik. 

Karsitoqqat toqqorsivitoqqallu ujarlerfiginissaat nalunaarsuiviillu pisoqqat immikkoortiternissaat taamaammat suliassarujussuusoq, Henrik L. Hansen oqarpoq.

- Amerlasuut nassaarisinnaassagigut qularutiginngilara. Nalunaarsuiffiilli ilai annaaneqarsimasut nalunngilarput. Ajutoortoqartarsimavoq nalunaarsuiffiit ikuallassimallutik. Aamma nalunaarsuiveqarpoq aserorterneqarsimasunik, qanoq annertutigisumik uninngasuuteqarnissaq pillugu ersarissumik malittarisassaqarsimanngimmat, oqarpoq.

Millionilinnik taarsiivigineqarnissamik piumasaqaat

Nalunaarsuiffiit pingaartumik arnanut Danmarkip naalagaaffianit taarsiivigineqarnissamik piumasaqaateqartunut pingaaruteqarput.

Arnat 67-it inuit pisinnaatitaaffiinik unioqqutitsisoqarsimaneranut katillugit 20,1 millioner koruuninik taarsiivigineqarnissamik piumasaqaatertik ulloq 2. oktobari nassiuppaat. Taamaalillutik tamarmik immikkut 300.000 koruuninik taarsiivigeqqupput. Taama eqqartuussissuserisuat Mads Pramming Ehmer Pramming Advokaterimeersoq KNR-imut oqarpoq.

Danmarkimi naalakkersuisut taarsiivigeqqulluni piumasaqaammut qisuariarsimanngillat.

- Kalaallit amerlivallaarpata aningaasartuutimik amerlanerulernissaat Danmarkip killilersimaarusussimavaa. Innuttaasunik allaat nunap inoqqaavinik naartusinnaajunnaarsitsineq inuit pisinnaatitaaffiinik unioqqutitsineruvoq sakkortulluinnartoq. Inuit pisinnaatitaaffiinik unioqqutitsinerpassuupput sakkortulluinnartuusut, eqqartuussissuserisoq Mads Pramming taamani KNR-imut oqarpoq.

Peqatigisaanik ilisimatitsivoq arnat amerlanerusut naalagaaffimmik eqqartuussivimmut tunniussinermut peqataarusuttut. Taakku pillugit suliat suliarineqarnerisa aallartinneqarnerat ilutigalugu taarsiivigineqarnissamik piumasaqaammut ilaalissapput. 

Nunatsinni Nakorsaanerup Henrik L. Hansenip oqarnera naapertorlugu tassunga atatillugu Nunatsinni Nakorsaaneqarfiup Peqqissutsimut Naalakkersuisoqarfik isumaqatigiissuteqarfigisimavaa nalunaarsuiffiit annaaneqarsimasut nassaarineqarnissaat pillugu sapinngisaq tamaat sulissutiginiarlugu.

- Spiralilerneqarsimanerminnik uppernarsaateqarnissartik soorunami soqutigaat, oqarpoq.

Piffissami nutaajunerusumi suliat misissorneqartut

Spiralilersuisimanermilli oqaluttuaq tamaanga naanngilaq.

1992-immi kingorna, Kalaallit Nunaata peqqinnissamut suliassaqarfimmik akisussaaffiup Danmarkimit tigoreeraa arnat akuersiteqqaarnagit naartunaveersaartilerneqarsimanerannik aamma suliaqarpoq. Oqaluttuaq tamanna KNR-imit, BBC-mit aamma Informationimit saqqummiunneqarsimavoq.

Nunatsinni Nakorsaaneqarfimmit suliat katillugit 14-it ilisimaneqarput.

Suliani sisamat naammagittaalliutitoqaapput, suliani marluk Nunatsinni Nakorsaaneqarfimmit ilisimaneqalersimapput oqaluttuaat tusagassiorfinnit saqqummiunneqarsimammata. Suliani arfineq pingasut Nunatsinni Nakorsaaneqarfimmit suliarineqareersimapput. Suliat naammagittaalliutigineqartut ukiut tusindtit nikinnerisa kingorna pisimasuupput, suliarlu ataaseq 1990-ikkunni pisimalluni.

- Suliani ukunani pisoqarnerussanngilaq. Innuttaasunut paasissutissanik pisariaqartunik tunineqarsimanatik misigisaqarsimammata ajuusaarsimavugut, kisianni ataatsimut isigalugu pisoqaqqissanngilaq, taama Henrik L. Hansen KNR-imut septembarimi oqarpoq, naammagittaalliuutit suliarineqareermata.

Nunatsinni Nakorsaaneq ilisimatitsivoq arnat 1992 kingorna akuersitinneqaratik naartunaveersaatilerneqarsimagunik Nunatsinni Nakorsaaneqarfimmut naammagittaalliornissaat suli innersuussutigigitsik.