Ukioq 1978-iuvoq, aqqaneq-marlunnik ukiulik Arnaq Johansen ilaquttanilu Qeqertarsuatsiaaniit Upernavimmut nooqqammerput.

Taamani aasaagaa ullut nutaat pissanganartut aallartipput, Arnaq Johansenillu angerlarsimaffittaani paasisassarsiorfigiuarpaa.

Ullulli nuannersut nakorsami misigisaqareernerup kingorna aliasunnermik taarserneqarput.

- Nakorsamiillunga atisat iluatiguukka peeqquneqarput nalaasaafimmullu innaqquneqarlunga. 

- Kanngusuttorujussuullunga eqqaamaqaara. Taamani inuusuttunngulerpunga, taamatullu imminut takutinnikuunanga. Sequnngiinnarpungalu, taanna oqaluttuarpoq.

Arnaq Johansen nalaasaarfimmiilluni spiralilerneqarpoq.

Taassuma kalaallit niviarsiaqqat arnallu tusindtillit assigalugit 1960-ikkut 70-ikkullu ingerlaneranni spiralilerneqarpoq, kalaallimmi amerliartornerannik taamani danskit oqartussaasui unikaallatsitsiniarlutik iliuuseqarnerminni spiralilersuisitsipput.

Taassuma arnat allat 66-it peqatigalugit akuersitinneqaqqaaratik spiralilerneqarsimanertik pillugu danskit naalagaaffiannit taarsiivigineqarnissamik utoqqatserfigineqarnissamillu kissaateqarput. Taakku katillutik 20, 1 millionit koruuninik taarsiivigeqqupput.

- Spiralilerneqarama allaanngilaq illiara savimmik kilertitserneqartoq, Arnaq Johansen maanna 57-inik ukiulik taama oqaluttuarpoq.

Taanna spiralilerneqarami spiralip suuneranik imaluunniit sooq ikkunneqarneranik ilisimatinneqanngilaq. Danski nakorsaq aamma oqalutsi spiraliliinermi peqataasut nassuiaateqanngillat.    

Taanna taamani suli aaqartalersimanngilaq atoqateqarsimananilu, qanorluunniimmi meeqqiortoqartarnersoq naluaa. Kisianni tassa ernereernikunut naatsorsuussamik, tassa niviarsiaqqap timaanut angivallaamik spiralerneqarpoq. 

- Peroriartorninni inersimasunut akerlileeqqusaanngilanga. Pingaartumik nakorsamut ataqqisaaqisumut. Taamaattumik apersuinngilanga, Arnaq Johansen oqarpoq.   

Taanna spiralilerneqareerami angerlarpoq. Nakorsiartarfimmilu susoqarsimanera maanna ukiut 45-t qaangiunneranni aatsaavissuaq oqaluttuaraa.  

Spiralilersuinerit kingunerluutaasut

Kalaallit niviarsiaqqat arnallu tusindtillit nunatsinni 1960-ikkut 70-ikkullu ingerlaneranni spiralilersorneqarsimasut DR siorna saqqummiussereersorlu pisorpassuit aallartipput.  

DR naapertorlugu nunatsinni taamani inunngortartut nunarsuarmi amerlanerpaapput. Nunarput taamani Danmarkimi nunap immikkoortuatut amtitut aaqqissuussaavoq, nunatsinnillu nutarterineq ilimagisamiit akisunerunerummat unammillernartoqartinneqarpoq.    

Spirali nunatsinni atorneqartoq ateqarpoq ”Lipples Loop”, spiraliniillu maanna nalunngisatsinnit anginerulluni. Taanna spirali arnanut ernereersimasunut naatsorsuussaavoq.

Arnat arlallit akuersitinneqaqqaaratik spiralilersorneqarsimanertik qanoq kingunerluuteqartigisoq qanorlu annernarsimatiginersoq saqqummerlutik oqaluttuaraat.

Arnaq Johansen spiralilerneqarnermi kingorna ukiualuit qaangiunneranni akussamigut aseruuttoortarsimavoq. Nakorsaasersorneqartarpoq, spiralili suneqarneq ajorluni.

Takorluukkat sussaajunnaartut

Taassuma aqqaneq-marlunnik ukioqarluni spiralilerneqareerneraniit ukiut tallimat qaangiummata nutaamik spiralilerneqarpoq.

- Nutaamik spiralilerneqarnissara apeqqusinngilara, inersimasummi oqarfigaannga taamaassasoq, taanna oqarpoq.

Arnaq Johansenip 21-nik ukioqarluni spiralini peersippaa, taamanimi aappanilu meerartaarnissartik kissaatigaat. 

Qitornartaarniarlutik misiliiuartaraluarput, susoqanngilarli. Ikinngutit meeqqiorput, Arnaq Johansenilu arlaleriaqaluni misissortilluni nakorsamiittarpoq. Meerartaarnissamilli takorluugaralua piviusunngorneq ajormat aliasuleraluttuinnarpoq.

35-nillu ukioqarluni tunniutiinnarpoq.

Spiralilu ukiuni taakkunani meerartaarsinnaannginnerminut attuumassuteqartinngikkaluarpaa, spiralili pissutaasimasoq taassuma maanna qularutiginngilaa.

- Spiralilerneqarnerma kingorna illiara asersorsimassasoq ilimagaara. Tusarnaagassiap (Spiralkampagnen, aaqq.) aatsaat tusarnaarnerani spiralip arnanut ernereersimasunuinnaq naatsorsuussaannera paasigakku pasitsalerpunga. Spirali uannut angivallaarpoq, taannalu pissutaasoraara, taanna oqarpoq.   

Arnaq Johansen pillugu nalunaarsuiffik KNR-ip takujumagaluarpaa, nalunaarsuiffilli napparsimmavimmi pineqartumi pigineqanngimmat takunnikkumagaluarneq ajoraluartumik ilautsinngilaq.     

Meeraq itigartitsisinnaanngilaq

Arnaq Johansen Nuummi angerlarsimaffimmini sofami qasertumi issiavoq, tunuanilu iikkami arnat sisamat qungujulasut assingi nivingapput.  

Taassuma assit tulluusimaarluni tikkuarpai, qitornarsiarinerarlugillu nassuiaavoq.

Arnaq Johansenip anniaatini ukiorpassuarni matoorniartuarsimavai. Inuusuttuaraalluni spiralilerneqarnermini timimigut anniartarnini, aammali naartusinnaannginnerminik anniaateqarnini matoorniartuarsimallugit.

Spiralilersuisimanerli siorna eqqartorneqalermat misigissutsit puttallararput.

- Allaanngilaq isanneqarujussuarlunga.

Kamassimaninilu oqaluttuarigamiuk attortippoq.

Danskit nakorsat kalaallinik niviarsiaqqanik spiralilersuisimasut kamaappai. Spiralilersuisimanermimi aamma taakku allatulli akisussaaqataasut Arnaq Johansen isumaqarpoq.

- Aqqaneq-marluinnarnik ukioqartunga nakorsap takusinnaavaa. Atoqateqarnikuunngitsunga takusinnaavaa. Spiralilersuinissaminik piumaffigineqarsimaguni itigartitsisinnaagaluarpoq. Taannami kisimi itigartitsisinnaavoq. Uanga meeraavunga, taanna oqarpoq.

Arnaq Johansenip maanna kissaataasa annersaat tassaavoq danskit naalakkersuisoqatigiivisa spiralilersuinissamik aalajangernerup kukkusuuneranik nassueruteqarnissaat.

Meerartaanngisaannarneq utoqqatserfigineqarnermut taarsiivigineqarnermulluunniit taarsiunneqarsinnaanngilaq.  

Naapertuinngitsuliorfigineqarsimasutulli maanna misigineranut annernarunnaarsitsilaarsinnaavoq.  

- Naalakkersuisoqatigiit kanngusuttariaqarput, soorlu uanga nakorsamut iserama kanngusuttunga, naak uanga kanngusuutsissarinngikkaluarlugu, taanna oqarpoq.