Spiralit pillugit qulaajaaneq ullumikkumut annguttariaqarpoq: Inuit pisinnaatitaaffii unioqqutinneqarput

Arnat arlallit ukiut ikittunnguit matuma siorna tikillugu akuerineqanngitsumik naartunaveersaaserneqarneq pillugu maalaaruteqarput. Maalaarutit nunatta nakorsaaneqarfianit suliarineqarput. Kisianni tamanna naammanngilaq, oqaatigineqarpoq.

Allattoq Christine Hyldal

septembarip 25-at 2023 17:30

Nutserisoq Per Rosing

Spiralit pillugit qulaajaaneq massakkut ingerlasoq ullutsinnut anngutitinneqartariaqarpoq.

Inuit pisinnaatitaaffii pillugit siunnersuisoqatigiit arlallit taama nalunaarput.

Qulajaanermi Kalaallit Nunaanni 1960-imiit 1991-imut naartunaveersaatiliinerni passusseriaatsit misissorneqarput. Siorna DR-ip siorna sammimmagu kalaallit niviarsiartaat arnartaallu tuusintilikkaat spiralimik ikkussivigineqarsimammata danskit oqartussaasuisa inuit amerliartornerat annikillisinniarlugu periusissiaannut atatillugu.

Kisianni spiralit taamanikkuinnarmut tunnganngillat.

Manna tikillugu nunatta nakorsaaneqarfia arnanit qulingiluanit akuersitinnagit naartunaveersaaserneqarsimasunit maalaarutinik tigusaqarpoq, Kalaallit Nunaata 1992-imi peqqinnisaqarfik oqartussaafittut tigummaguli.

Taamaattumik qulaajaaneq ullumikkumut annguttariaqarpoq, Kalaallit Nunaanni Inuit pisinnaatitaaffii pillugit Siunnersuisoqatigiinni siulittaasoq Qivioq Løvstrøm oqarpoq.

Spiralilersuisimaneq suua?

DR-imit tusarnaagassiap ”Spiralkampagnen”-ip niviarsiaqqat arnallu tusindilikkaat danskit oqartussaasuisa kalaallit inuiaqatigiit amerliartornerannut killiliiniarlutik 1966-imit 1975-imut spiralilersorneqarsimanerat saqqummiuppaa.
DR naapertorlugu 1966-imit 1970-imut 4500-t spiralilerneqarput.
Piffissami tassani nunatsinni arnat meerartaarsinnaasut 9000-iupput.
Arnat arlallit spiralilerneqarnertik pinngitsaaliinertut naapertuilluanngitsuliornertullu misigisimallugu oqaluttuaraat.
Naalakkersuisut danskillu naalakkersuisuisa piffissami 1960-imit 1992-imut nunatta peqqinnissamik oqartussaaffimmik tigusinissaanut tungaanut spiralilersuisoqarneranik qulaajaasoqarnissaa septembarimi 2022-mi isumaqatigiissutigaat. Qulaajaanermi kalaallinut 1960-imit 1991-imut naartunaveersaartitsinermut atatillugu iliuuseqartarsimasut qulaajarneqassapput, spiralilersuisimaneq ilanngullugu. Nunatta peqqinnissamut oqartussaaffik 1992-imi tiguaa.
Qulaajaaneq maaji 2025-mi piariissangatinneqarpoq.
Arnat spiralilersorneqarsimasut 67-it eqqartuussissuserisumut Ehmer Pramming Advokaterimeersumut Mads Prammingimut saaffiginnipput. Taakku danskit naalagaaffianiit utoqqatserfigineqarnissamik taarsiiffigineqarnissaminnillu kissaateqarput.

Allisiguk

- 1992-imiit massakkumut periaatsit suleriaatsillu danskit pisortaagallarmata atuuttut suli atorneqarput. Taamaattumik pngaaruteqarpoq misissussallugu pissutsit massakkut qanoq innersut, Qivioq Løvstrøm oqarpoq.

Erseqqissarpaa tunngaviusumik pineqarmat inuit pisinnaatitaaffii unioqqutinneqarsimaneri. Tamaattumik Inuit Pisinnaatitaaffiit pillugit Siunnersuisoqartigiit, ICC aamma MIO ataatsimoorlutik politikerinut kajumissaaruteqarput qulaajaaneq ullumikkumut anngunneqassasoq.

Assinganik nalunaarut FN-imit nalunaarusiami FN-ip nunap inoqqaavisa pisinnaatitaaffii pillugit immikkut nalunaarusiortartuanit José Francisco Calí Tzay- imit suliarineqartumi takuneqarsinnaavoq.

Iternga tikillugu misissuinnginneq akuerineqarsinnaanngilaq

Nivi Olsen Demokraatineersoq aamma ilannguppoq.

- Peqqinnissaqarfiup tiguneqarnerata kingornatigut taama pisoqarsimammat akuerineqarsinnaanngilaq. Kisianni suli akuerineqarsinnaannginneruvoq iternga tikillugu misissunngikkutsigu, Nivi Olsen, Inatsisartuni Peqqinnissaq pillugu Ataatsimiititaliani ilaasortaasoq oqarpoq.

Massakkutut innerani Nakorsaaneqarfiup 1992-ip kingornatigut pisunik maalaaruteqarnerit suliarisarpai.

Aamma atuaruk28-nik ukiulik Emma Kuko ilisimanngisaminik ukiuni qulingiluani spiraleqartoq: Kamaatigeqaara

Decembarimi 2022-mi Nakorsaaneqarfiup kaammattuutigaa maalaaruteqartoqassasoq akuersiteqqaarnani naartunaveersaaserneqarsimagaanni. Tamanna pivoq BBC-p Kalaallit Nunaanni arnat arlallit taama misigisaqarsimasut oqaloqatigereernerisa kingornatigut.

Kisianni Nivi Olsen naapertorlugu naammanngilaq Nakorsaaneqarfiup, naalagaaffiup iluani suliffeqarfiusup tamanna suliarissappagu. Isumaqarpoq suliat massakkut qulaajaanermut ingerlasumut ilanngunneqassasut.

- Pingaaruteqarpoq qutsinnerusumut qulaajaanerup angusinnaasaanut kivinnissaa. Sammisaq annertuumik qajannartuuvoq inuppassuarnillu attuilluni, oqarpoq.

Maalaarutit suliarinissaat ajornakusoorpoq

Nakorsaanerup Henrik L. Hansen-ip akuerseqqaarnani naartunaveersaasigaaneq pillugu maalaarutinit qulingiluaasunit arfineq marluk suliarereerpai.

Maalaarutit ilaat ataaseeq suli suliarineqarpoq, maalaarullu ataaseq illikartitaavoq naartunaveersaaserneqarnissamut akuersinermut tunngassuteqanngimmat, KNR-imut nalunaarpoq.

Maalaarutit sulianut ukiit tuusinitilikaat nikinnerata kingornatigut pisunut tunngasuupput, ataaserli 1990-ikkunni pivoq. Suliat nunamut tamarmut siaruarsimapput.

Henrik L. Hansen naapertorlugu suliat amerlanersat tassaapput arnat piumassuserinngisaminnik spiralilerneqarsimammata naartuersinnermut atatillugu sinitsinneqarnerminni.

Suliani sisamaasuni nakorsaanerup paasivaa naartunaveersaaserneqarnissamut akuersisoqarsimmangitsoq. Maalaarutini sinnerini pingasuni nakorsaaneq naapertorlugu akuersisimaneq uppernarsaatissaqarpoq.

MAALAARUTIT IMA IMAQARPUT

Nakorsaaneq Henrik L. Hansen naapertorlugu maalaarutit amerlanersaat tassaapput arnat spiralilerneqarsimammata naartuersinnermut atatillugu sinitsinneqarnerminni.
Maalaarummi ataatsimi arnaq piumassuserinngisaminik talermigut naartunaveersaammik p-stav-imik ikkussivineqarsimavoq.
Maalaarut alla tassaavoq arnaq naartunaveersaammik En anden klage går på, at kvinden har fået præventionsmidlet Depo Provera-mik nakorsamit kapineqarsimammat.
Maalaarut ataaseq naartusinnaajunnaarsimasinnaanermut tunngasuuvoq. Kisianni nakorsaaneq naapertorlugu naartusinnaajunnaarsitsineqarneranik uppernarsaammik nassaartoqarsinnaasimanngilaq.

Allisiguk

Nakorsanut kinguneqassanngilaq

Henrik L. Hansen-ip nangillugu nalunaarutigaa suliat iterngi tikissallugit "ajornakusoortorujussuusimammat".

- Suliani napparsimasunut allattuiffitoqqat nassaarinissaat unammilernartoqarpoq. Ilaat pigineqarunnaarsimagunarput, oqarpoq.

Tamatumunnga peqqutaavoq siusinnerusukkut inatsisitigut piumasarineqanngimmat napparsimasut piullugit allattuiffitoqqat pappiaqqanillu toqqorsiviit toqqorneqassasut.

- Taamaattumik suliat iterngi tikivillugit tikinneqarsinnanngillat, oqarpoq.

Ilutigalugu arlalinnik suliaqarpoq erseqqilluinnartumik nakorsap nakorsiartullu akornanni attaveqaqatigiinnissamik ajornartorsiuteqartunik. Tamanna ima takussutissaqapoq allattuiffimmi allassimammat arnaq naartunaveersaaserneqassasoq, arnarli isumaqarluni akuersisimanani, nakorsaaneq oqaluttuarpoq.

Suliat nakorsat arlaannaannullunnit kinguneqanngilaq.

- Suliani ukunani taama pisoqassanngilaq. Innuttaasunut ajuussaarsimavugut misigisaqarsimammata paasissutissanik pisariaqartunik tunineqarsimanatik, kisianni ataatsimut isigalugu pisoqaqqissanngilaq, Henrik L. Hansen oqarpoq.

Oqarpoq sulianut ilaasut ilaat taarsiiffigineqarnissaminnik qinnuteqarsimasut.

Ilutigalugu nakorsaaneq akuerseqqaarnani naartunaveersaaserneqarsimaneq misigisimagaanni maalaaruteqarnissamut suli kaammattuivoq.

Nutaarsiassami kukkunermik nassaarsimaguit uunga allaffigineqarsinnaavugut.