Spiralilersuinermik suliaq: SF Socialdemokratillu arnat taarsiiffigineqqunerat tapersersorpaat

Paasinarluinnarpoq, SF-imi Socialdemokratinilu oqaaseqartartut arnat 67-it spiralilersuinermik mamianartuliaq pillugu naalagaaffimmik suliassanngortitsinerat pillugu oqarput.

Allattoq Helle Nørrelund Sørensen

oktobarip 03-at 2023 12:23

Nutserisoq Paornánguak Kleist

Danmarkimi naalagaaffimmik maanna taarsiissuteqaqqullugit annertuumik suliaqarfigineqartumik sinniisooqataagaluarput.

Taamaattorli Socialdemokratit SF-illu arnanit 67-init spiralilersuisimanermik suliami inuttut pisinnaatitaaffimminnik naalagaaffimmit innarlerneqarsimasutut misigalutik taarsiivigeqquneqartut tapersersorpaat.

Taama Camilla Fabricius, partiimi naalakkersuisuutitsisoq Socialdemokratiet sinnerlugu Folketingimi peqqissutsimut naligiissitaanermullu ataatsimiititaliani ilaasortaq oqarpoq.

- Qanoq pineqarsimanerat akuerineqarsinnaanngilaq. Qassinilluunniit ukioqarsimagaluarpata. Tamanna innarliineruvoq annertoorujussuaq

Aamma atuarukNaalakkersuisut spiralilersuisimanermut millionilikkaanik taarsiiffigineqarnissamik suliaq taperseraat

- Taamaammat kattullutik suliamik aallartitsisimanerat paasisinnaaqaara. Paasisinnaasorujussuuara. Uanga taamannak pineqarsimagaluaruma qanoq issimassagaluarnerlu naluara, KNR-imut oqarpoq.

Spiralilersuisimaneq suua?

DR-imit tusarnaagassiap ”Spiralkampagnen”-ip niviarsiaqqat arnallu tusindilikkaat danskit oqartussaasuisa kalaallit inuiaqatigiit amerliartornerannut killiliiniarlutik 1966-imit 1975-imut spiralilersorneqarsimanerat saqqummiuppaa.
DR naapertorlugu 1966-imit 1970-imut 4500-t spiralilerneqarput.
Piffissami tassani nunatsinni arnat meerartaarsinnaasut 9000-iupput.
Arnat arlallit spiralilerneqarnertik pinngitsaaliinertut naapertuilluanngitsuliornertullu misigisimallugu oqaluttuaraat.
Naalakkersuisut danskillu naalakkersuisuisa piffissami 1960-imit 1992-imut nunatta peqqinnissamik oqartussaaffimmik tigusinissaanut tungaanut spiralilersuisoqarneranik qulaajaasoqarnissaa septembarimi 2022-mi isumaqatigiissutigaat. Qulaajaanermi kalaallinut 1960-imit 1991-imut naartunaveersaartitsinermut atatillugu iliuuseqartarsimasut qulaajarneqassapput, spiralilersuisimaneq ilanngullugu. Nunatta peqqinnissamut oqartussaaffik 1992-imi tiguaa.
Qulaajaaneq maaji 2025-mi piariissangatinneqarpoq.
Arnat spiralilersorneqarsimasut 67-it eqqartuussissuserisumut Ehmer Pramming Advokaterimeersumut Mads Prammingimut saaffiginnipput. Taakku danskit naalagaaffianiit utoqqatserfigineqarnissamik taarsiiffigineqarnissaminnillu kissaateqarput.

Allisiguk

SF-imi Kalaallit Nunaat pillugu oqaaseqartartup Karsten Høngep arnat naalagaaffimmut suliaanni aamma tapersersorpai.

- Massakkoqqissaaq isumaqarpunga arnat ataatsimoorlutik eqqartuussivimmut tunniussinerat suliniutaasoq nukittoorujussuaq. Aqqutaannilu tapersersorluarneqarnissaat iluatsitsilluarnissaallu kissaatigaara.

SF: Eqqartuussineq misissuinerlu assigiinngitsumik inerneqassappata nalorninartumiilersitsissaaq

Arnat kalaallit tamarmik immikkut 300.000 koruuninik taarsiivigeqqupput. Ataatsimoorlutik taarsiivigineqarnissamik piumasaqaataat 20,1 millioner koruuniupput, arnallu suli amerlanerusut taarsiivigineqarnissamik piumasaqarniartut amerlisinnaallutik.

Eqqartuussissuserisuat Mads Pramming naapertorlugu, nakorsat danskit 1960-ikkunni ukiunilu qulikkaani tulliuttuni arnat angajoqqaaviluunniit akuersiteqqaarnagit spiralilersuimmata, naalagaaffiup arnat inuttut pisinnaatitaaffiinik unioqqutitsisimaneranik suliani tamani naammattumik uppernarsaateqarpoq.

Ikkussinerit arnanut arlaqartunut ilukkut ajoqusernermik, naartusinnaajunnaarnermik kiisalu tarnikkut annertuumik kingunerlutitsinermik nassataqartut.

Aamma atuarukTakussutissiineq: Spiralilersuisimanermik suliaq Danmarkip taarsiinissaanik nunatta piumasaqarneranit suliat sisamaraat

Kisianni taarsiivigineqarnissamik piumasaqaat takkuppoq Naalakkersuisut Danmarkimilu naalakkersuisut suliaq pillugu oqaluttuarisaanermik misissuititsillutik aallartitsinerisa peqatigisaanik. Taanna 2025-mi upernaakkut piareersimassaaq.

Pissutsillu ilungersunarsisinnaapput eqqartuussiviit misissuinermilu ilisimatuut suliami assigiinngitsunik inerniliissappata, Karsten Hønge isumaqarpoq.

- Tamanna soorunami nalorninarpoq. Misissuinerup qiteqqunnerani taarsiivigineqarnissamik suliaq qanoq ingerlassinnaagatsigu?

Tassami arnat ilisimanngisamik spiralilerneqarsimaneranni arnat inuttut pisinnaatitaaffiinik unioqqutinneqarsimanerat eqqartuussivinnit itigartinneqarsinnaavoq. Tamannalu pillugu arnat taarsiivigineqarnissamik piumasaqaateqarput.

Inuttut pisinnaatitaaffiit unioqqutinneqartut

Inuttut pisinnaatitaaffiit Danmarkip Naalagaaffiata unioqqutissimasai pingasuusut, inatsisilerituup Mads Pramming oqaatigai. Ukuusullu nassuaalluni:

Immikkoortoq 3: Naaliutitsineq inerteqqutaavoq
Immikkoortumi oqaatigineqarpoq, kinaluunniit inuk naalliutsinneqassanngitsoq aamma nikanarsarneqarneqassanngitsoq - pineqaatissinneqarnermini pillagaanerminiluunniit. Danmarkip naalagaaffia arnanut eqqugaasunut naalliutsitsivoq, nakorsat arnat allaat suli meeraasut akuersiteqqaarnagit spiralilersimammatigit.
Immikkoortoq 8: Kikkulluunniit akornusersorneqaratik inuunissamut ilaqutaqarnissaminnullu pisinnaatitaaffeqarput
Danmarkip naalagaaffia arnanut eqqusaasunut naartunaveersaasiisimavoq taamaalillutik piffissami aalajangersimasumi meerartaarsinnaajunnaartitaallutik.
Immikkoortoq 14: Immikkoortitsineq inerteqqutaavoq
Spiralilersuisoqalermat kalaallit arnartaat niviarsiarartaallu eqqorneqarput. Niviarsiaqqat arnallu taamaasillutik nunap inuiunertik pillugu spiralilersorneqarput. Naalagaaffeqatigiinnerup iluani allanik taama pisoqarnikuunngilaq imaluunniit assersuutigalugu danskit niviarsiarartaat arnartaallu ilisimateqqaarnaagit spiralilersugaasimatik.

Allisiguk

Kisianni misissuineq naammassippat imaassinnaavoq akerlianik isummertoqartoq - illuatungaanilluunniit, SF-imi oqaseqartartoq isumaqarpoq.

- Ingerlatsinerit taakku marluk akornanni ingerlaaqatigiittoqarsinnaavoq. Misissuinermilu akisussaaffimmik qanoq inissiisoqarnissaa piffissap takutikkumaarpaa, oqarpoq.

Socialdemokratinili Camilla Fabriciusip tamanna ersissutiginngilaa. Taarsiullugu taarsiivigineqarnissamik piumasaqaat oqaluttuarisaanermillu misissuineq ataqatigiinngitsutut isigineqartariaqartut, isumaqarluni.

- Siulleq inuit kattussinnaatitaanerannut tunngassuteqarpoq, oqarlutik: Tamanna eqqartuussivimmi misilikkusupparput. Aappaa naalagaaffeqatigiinnermut, Danmarkip naalagaaffianut oqaluttuarisaanermillu misissuinermut atatillugu oqaluttuarisaanermi susoqarsimaneranut tunngassuteqarpoq, taassumalu saniatigut ingerlanneqarnissaa isumaqatigiissutigineqarsimalluni.