Atuakkamik saqqummersussamik isornartorsiuisut: Spiralilersiusimanermik pinerluttulersaarut misigittaatsoq ataqqinninngitsorlu

Nauja Lyngep atuakkiaa spiralilersuisimanermik aallaveqarluni oqaluttualiaq, internettimi inuit attaveqaqatigiittarfiini aalassassutaallunilu oqaatsit sakkortuut atorlugit isornartorsiorneqarpoq. Atuakkiartorli nipangiinnarnianngilaq.

Allattoq Thor Bill

marsip 15-at 2024 07:45

Nutserisoq Alice Sørensen

Spiralilersuisimanermik suliaq sammineqartillugu misigissuserpassuit qularnanngitsumik qaffakaasarput.

Nauja Lynge pinerluttulersaarusiaata spiralilersuisimanermut tunngasup saqqummernissaa nutaarsiassatigut sapaatit akunnerata aallartinnerani tusarliunneqarmat, sammisap misigissutsinik aalassatitsisarnera erserpoq.

Isornartorsiutimmi oqaatsillu sakkortuut atorlugit nittartakkatigut inuit attaveqaqatigiittarfiini qisuariarlutik allattut amerlapput.

Atuakkiortoq misiginneqatiginnissinnaanngitsutut assuarnartuliortutut, pisumillu ilungersunartumik iluanaarniuteqartutut ilaatigut pasillerneqarpoq.

Arnallu nammineerlutik misigisaminnik oqaluttuarnissaat Nauja Lyngep nammineq oqaluttualiornissamit pingaartinnerutissimasussaagaluaraa, arlallit aamma allapput. Piviusumillu pisimasumik suli inernilerneqanngitsumik oqaluttualiorneq ataqqinninnginnerusoq aamma isornartorsiuinerni ilanngunneqarpoq.

Tamannalu sakkortusimaqisoq Nauja Lynge oqaluttuarpoq.

- Assorsuaq sakkortuvoq. Allattut tamaasa atuarneq ajoraluarpakka, sapipajaartarakkit. Kisianni tamaasa atuaannarpakka kingornalu assut aliatsallunga. Kalaallit Nunaanut tunngasumik iliuuseqaqqinngisaannassallunga eqqarsaraluarpunga. Assorsuaq aliasuppunga.

Aamma atuarukArnat 143-t spiralilerneqarsimanertik pillugu millionilikkaanik taarseeqqusillutik Danmark eqqartuussivilersuuppaat

Sammisassamilli toqqaanermini ilungersunartumik toqqaasimanini nalunngikkaluarpaa.

- Nuanninngitsumik qisuariartoqapiloornera kisiat pillugu aliasunngilanga. Nalunngilarami kingunerluutit, ilungersunartorujussuarmillu pisoqarsimanera pissutigalugu inuit taamarsuaq qisuariartut, taanna oqarpoq.

Taamaammallu isornartorsiorneqarnini pillugu nipangiinnarnianngilaq.

- Atuakkiortoq eqqumiitsuliortorluunniit qanoq iliornissamik peqquneqarsinnaanngilaq. Taamaaliortoqassappat eqqumiitsuliorneq nungutaassaaq.

- Arnat sapiitsut taakkulu aliasuutaat pillugit atuakkianni qanorlunniit iluanaarniutiginngilakka. Tamanna qularutissaangitsumik oqaatigisinnaavara.

Nauja Lynge

Nipangersagaanianngilaq

Atuagaq Grønlandseksperimentet pinerluttulersaarutaavoq oqaluttualiaq, kalaallillu Danmarkimi atuartuarfimmi angerlarsimaffiutigisumi najugallit spiralilersorneqartut atuakkami sammineqarput. Atuagarlu oqaluttualiagaluartoq Nauja Lynge neriuppoq kalaalit Danmarkimi atugaasa samminneqarnerulernissaanik kinguneqarumaartoq.

- Oqaloqatigiinneruleqqinnissatsinnik kissaateqarnermik misigilersitsinissaq atuakkianni angorusuppara. Atuakkap ilaatigut tamanna siunertaraa. Immitsinnulli nipangersartuarutta oqaloqatigiinnerulernavianngilagut.

Tamannarpiarli maanna pisoq Nauja Lynge isumaqarpoq. Kalaallit Kalaallit Nunaaniittut kalaallinut Danmarkimiittunut iluaaginnittarnerat misigisarsimallugu oqaluttuarpoq.

- Uagut Danmarkimi najugaqartuusugut kalaaliviunngitsutut oqaatiginiarneqartarpugut. Iluliarsuit kusanartut kangerlullu UNESCO-p eqqissisimatitaa kisiisa pillugit oqaaseqarsinnaatitaavugut. Sammisat allat pillugit oqalulerutta nipangersagaassaagut, maani najugaqarnerput pissutigalugu Danmarkimi pisut kisiisa ukkatareqqullugit. Akulikitsumik taama paasitinneqartarpunga.

Kisianni tassa atuakkiortoq taamaaliornianngilaq.

- Sammineqartoq kalaallit pingajoqarterutaanik tassa Danmarkimi najugalinnik aamma attuisoq, apeqqusigassaajunnaarlugu oqaatigiinnarusuppara.

Spiralilersuisimaneq suua?

DR-imit tusarnaagassiap ”Spiralkampagnen”-ip niviarsiaqqat arnallu tusindilikkaat danskit oqartussaasuisa kalaallit inuiaqatigiit amerliartornerannut killiliiniarlutik 1966-imit 1975-imut spiralilersorneqarsimanerat saqqummiuppaa.
DR-ip paasisaa naapertorlugu 1966-imit 1970-imut 4500-t spiralilerneqarput.
Piffissami tassani nunatsinni arnat meerartaarsinnaasut 9000-iupput.
Arnat arlallit spiralilerneqarnertik pinngitsaaliinertut naapertuilluanngitsuliornertullu misigisimallugu oqaluttuaraat.
Naalakkersuisut danskillu naalakkersuisuisa piffissami 1960-imit 1992-imut nunatta peqqinnissamik oqartussaaffimmik tigusinissaata tungaanut spiralilersuisoqarneranik qulaajaasoqarnissaa septembarimi 2022-mi isumaqatigiissutigaat. Qulaajaanermi kalaallinut 1960-imit 1991-imut naartunaveersaartitsinermut atatillugu iliuuseqartarsimasut qulaajarneqassapput, spiralilersuisimaneq ilanngullugu. Nunatta peqqinnissamut oqartussaaffik 1992-imi tiguaa.
Qulaajaaneq maaji 2025-mi piariissangatinneqarpoq.
Arnat spiralilersorneqarsimasut 67-it eqqartuussissuserisumut Ehmer Pramming Advokaterimeersumut Mads Prammingimut saaffiginnipput. Taakku danskit naalagaaffianiit utoqqatserfigineqarnissamik taarsiiffigineqarnissaminnillu kissaateqarput.
Arnat taarsiivigineqarnissamik piumasaqartut amerlipput. 2024-mi marsimi arnat 143-it tamarmik immikkut 300.000 koruuninik taarseeqqusipput.
Mads Prammingip oqarnera naapertorlugu spiralilersuisoqarsimaneranik qulaajarneq maanna ingerlasoq naammassippat naalagaaffik taarseeqqusiissut pillugu aatsaat isummerniarpoq. Taamaammallu danskit naalagaaffiat arnanit pineqartunit eqqartuussivimmut tunniunneqarpoq.

Allisiguk

Annernartoqarnera paasisinnaavaa

Oqaatsit sakkortuut isornartorsiuinerlu tunngavissaqanngitsutut isigigaluarlugit, Nauja Lyngep aallaavia annernartoq suunersoq paasisinnaavaa.

Arnanilli namminneq oqaluttuaminnik anissuisunik ingiaaniannginnini taassuma naqissuserpaa.

- Arlaannaalluunniit oqaasissaanik arsaarniarsarinngilara. Pinerluttulersaarusiaralu atuareeraanni tamatuminnga anguniagaqannginnera qularutissaanngitsumik paasineqarumaarpoq.

- Arnat sapiitsut taakkulu aliasuutaat pillugit atuakkianni qanorlunniit iluanaarniutiginngilakka. Tamanna qularutissaanngitsumik oqaatigisinnaavara.

Taamaammallu oqaluttualiaq Danmarkimi pisimasuusaartippaa, maanimi pissaaneq danskit naalagaaffiata kalaallillu innuttaasuisa akornaniittoq nammineerluni misigereerpaa.

- Piffissarujussaq atorlugu sammisaq misissorpara oqarsinnaavungalu ileqqorissaarlunga iliuuseqarsimallunga. Allat saqqummiukkusunnagit, anniaat nammineq pigisara aallaavigalugu atuakkiornissara aalajangernikuuara.

Atuagaq ”Grønlandseksperimentet” januaarimi 2025-mi saqqummissaaq.

Nutaarsiassami kukkunermik nassaarsimaguit uunga allaffigineqarsinnaavugut.