Siumup spiralilersuisoqarneranik misissuineq folketingimut qinersisoqartinnagu saqqummiutsikkusukkaa

Siumup naalakkersuisut spiralilersuisoqarsimaneranik misissuineq nunanit tamalaanit ilisimatusartut misissuiffigisaat saqqummiutissagaat kaammattuutigaa.

Allattoq Ann-Sophie Greve Møller

februaarip 27-at 2026 15:45

Siumup siulersuisuunerani siulittaasup tullersortaata, Ineqi Kielsenip naalakkersuisut spiralilersuisoqarsimaneranik misissuineq, nunanit tamalaanit ilisimatusartunit peqataaffigineqartoq piaartumik saqqummiutissagaat kaammattuutigaa.

- Naartunaveersaasersuisimanermut suliaq pillugu 1960-ikkunnit ullumimut inuit pisinnaatitaaffiinut tunngasut pillugit immikkut ilisimasalinnit misissuisimanerup nalunaarusiaa nutaamik tiguneqartoq, Kalaallit Nunaata politikkikkut inuiaqatigiinnilu siunissaanut aalajangiisumik pingaaruteqartuuvoq, Ineqi Kielsen tusagassiuutinut nalunaarummi oqarpoq, nangillunilu:

- Maannakkut qinersisoqarnissaa nalunaarutigineqareersoq eqqarsaatigalugu pingaaruteqarluinnarpoq nassuiaat sapinngisamik piaarnerpaamik saqqummiunneqarnissaa.

Aamma atuarukImmikkut ilisimasallit spiralinut tunngatillugu suliami inuit pisinnaatitaaffiinik unioqqutitsinerit maanna misissoreeraat

Misissuineq naalakkersuisut siuliinit 2024-mi aallartinneqarpoq. Misissuinermi spiralilersuisoqarnerani inuit pisinnaatitaaffiinut tunngasut ilaatigut kalaallit arnat 1960-ikkunnit ukiuni qulikkaani tulliuttuni spiralilersorneqarneranni inuiannik nungusaasoqarsimanersoq misissorneqarpoq.

Ilisimatusartoqatigiit misissuinertik naalakkersuisunut februaarip arfernanni tunniuppaat.

Piffissami nutaanerusumi piumassuserinngisaminnik naartunaveersaaserneqarsimasut pillugit suliat

Spiralilersuisoqarsimanerata saqqummiunneqarnerata kingunerisaanik arnat arlallit piffissami nutaanerusumi piumassuserinngisaminnik aamma naartunaveersaaserneqarsimanerat saqqummiunneqarpoq.
Nakorsaaneqarfiup suliat nalunaajaaffigineqarnerat 2024-mi marsimi saqqummiuppaa. Taanna naapertorlugu Nakorsaaneqarfiup arnat piumassuserinngisaminnik 1991-ip kingorna naartunaveersaaserneqarsimasut pillugit suliat 15-it ilisimavai.
Sulianit 13-it pilatsinnikkut naartuersinnermut atatillugu pisimapput.
Suliat 1993-imit 2014-imut pisuupput, nunatsinni sumiiffinni tamaneersuullutik.
Arnat arlallit akuersissuteqaratik naartunaveersaaserneqarsimasut KNR-imit siusinnerusukkut oqaloqatigineqarput. Taakku sinitsinneqarlutik pilatsinnikkut naartuersinnerminni naartunaveersaaserneqarsimanertik assigiissutigaat.
Naalakkersuisut arnanut qinnuteqarfiusinnaasoq 2025-mi oktobarimi ammarpaat. Arnat 300.000 koruunit tikillugit taarsiissuteqarfigineqarsinnaassapput.
Taarsiissuteqartoqarnissaanut qinnuteqaatit 2026-mi februaarip aallaqqaataat nallertinnagu naammassineqareertussaagaluarput, qinnuteqaateqartulli naatsorsuutigisamit amerlanerungaatsiarnerat pissutigalugu kinguartinneqarpoq.
Danmarkip peqqinnissaqarfimmut akisussaaffik 1992-imi januaarip aallaqqaataat tikillugu akisussaaffigaa, tamatumalu kingorna nunatta akisussaaffik tigullugu.

Allisiguk

Innuttaasulli ilisimatusartut qanoq paasisaqarsimanerannik takunninnissamut utaqqilaaqqaassapput. Inatsisit atuutsinneqarnerannut naalakkersuisup, Naaja H. Nathanielsenip naalakkersuisut misissuinermik misissuileruttortut tusagassiuutinut nalunaarummi paasissutissiissutigaa.

Tamatuma saniatigut misissuinermi aallaaserisaq saqqummersinneqannginnermini kalaallisuunngortinneqaqqaassaaq. Taannami tuluttut allassimavoq.

Ilisimasaqarnissamut pisinnaatitaaffeqartoqartoq

Danskit ministeriunerata, Mette Frederiksenip folketingimut marsip 24-anni qinersisoqarnissaa sisamanngormat nalunaarutigaa.

Ineqi Kielsenillu naalakkersuisut qinersisoqarnissaa eqqarsaatigalugu misissuinermik ‘erngertumik’ saqqummersitsisariaqarsorai.

Qulaajaanermi oqaluttuarisaanermut kisimi pingaaruteqanngilaq. Taanna qinersinerup kingorna politikkikkut oqallinnissamut tunngavissiisussamik ilisimasanik aamma ilaqarpoq.

- Nalunaarusiap inerniliussai politikkikkut salliutitat, piumasaqaatit, isumaqatigiinniarnerit aammalu nunat tamalaat akornanni iliuuserineqarsinnaasut pillugit tunngavissiisinnaapput, Ineqi Kielsen oqarpoq.

- Taamaattumik pingaaruteqarpoq innuttaasut, qinersisartut aammalu partiit politikkikkut suliallit nassuiaatip imarisaanut sapinngisamik piaarnerpaamik periarfissaqarnissaat. Qinersisartut pisinnaatitaaffeqarput apeqqummut inuit pisinnaatitaaffiinut, inatsisitigut isumannaatsuunermut kiisalu Kalaallit Nunaata oqaluttuarisaaneranut siunissaanullu tunngatillugu ilisimasaqarnissamut, Ineqi Kielsen oqarpoq.

SPIRALILERSUISIMANEQ SUUA?

Kalaallit Nunaanni niviarsiaqqat arnallu 4.000-it sinneqartut 1960-ikkunni 70-ikkunnilu spiralilersorneqarput. Tamanna Kalaallit Nunaanni naartunaveersaatinik atuisitsinermi suleriaaserineqarsimasoq – allatut taallugu naartunaveersaatit - pillugu suliamut attuumassuteqanngitsunit piffissami 1960-imiit 1991-ip tungaanut pisimasut qulaajarneqarput. Niviarsiaqqat naartunaveersaaserneqartut ilai aqqaneq-marluinnarnik allaat ukioqarput.
Qulaajaaneq arnat 354-it misigisimasatik pillugit oqaluttuarput, pisimasullu 488-it misissuiffigineqarlutik. Pisimasut amerlanerpaartaanni arnat akuersiteqqaarnagit spiralilersorneqarsimapput.
Nunarput Danmarkimi taamani amtiuvoq.
Qulaajaaneq naapertorlugu spiralilersuiniarneq ilaatigut danskit oqartussaasuisa inuiaqatigiit amerliartornerannut ernumanermut atassuteqarpoq, inuiaqatigiillu kalaallit amerliartornerannut killiliinissamik kissaateqarlutik.
DR-imit tusarnaagassiap ”Spiralkampagnen”-ip , qanoq kalaallit arnat arlallit akuersiteqqaarnagit spiralilersorneqarsimanerat pillugu 2022-mi saqqummiussinerata kingorna oqaluttuaq aallartipiloorpoq.
Arnat 143-t spiralilersuisimanermik suliaq pillugu danskit naalagaaffiat eqqartuussivimmut 2024-mi tunniuppaat. Inuit pisinnaatitaaffiinik unioqqutitsisinermut taarseeqqusissutaat katillugit 43 millionit koruunit missaanniipput.
Aggustimi 2025-mi – qulaajaaneq saqqummiunneqanngitsiarnerani – qallunaat ministeriunerat Mette Frederiksen arnanut suliamut attuumassuteqartunut Danmarki sinnerlugu utoqqatserpoq.
Tassunga atatillugu Naalakkersuisunut siulittaasoq Jens-Frederik Nielsen arnanut Danmarkimi peqqinnissaqarfik nunatsinnit 1992-imi akisussaaffigineqalerneraniit akuersiteqqaarnagit naartunaveersaaserneqarsimasunut utoqqatserpoq. Nunatta nakorsaaneqarfiata pisut 15-it ilisimasaqarfigaat.
Utoqqatserneq Nuummi septembarip 24-anni malunnartinneqarpoq.

Allisiguk

Naalakkersuisut inuit pisinnaatitaaffiinik misissuineq namminneq aallartitaraat. Tamanna Danmarkip nunattalu akornanni spiralilersuisoqarsimaneranik nakerisarsiunngitsumik qulaajaasoqarnissaanut atatillugu isumaqatigiissutaanni, inuit pisinnaatitaaffiinik sammisaqarnissaq danskit naalakkersuisunit itigartitsisoqarneranik pissuteqartoq, Naaja H. Nathanielsenip KNR-imut taama nassuiaatigaa.

Danskit naalakkersuisuisa naalakkersuisullu spiralilersuisoqarneranik nakerisarsiunngitsumik qulaajaatitsinissaq isumaqatigiissutigisaat siorna septembarimi saqqummiunneqarpoq.

Nalunaarusiami nunatsinni 1960-ikkunnit 1991-imut naartunaveersaasersuineq misissorneqarpoq. Misissuinermi arnat 354-it nalunaarutigisaat pisimasullu 488-it tunngavigineqarput. Pisuni 410-t spiraliliinermut tunngassuteqarput.

Spiraliliinerilli amerlanerpaartaat akuersissuteqartoqannginnerani pisimallutik.

- Arnat oqaluttuaminnik tunniussisut amerlanerpaartaat, naartunaveersaammut namminerminnut tunniunneqartumut akuersisimanatik isumaqartut, arnat oqaluttuaasa takutippaat. Amerlanerussutillit, naartunaveersaammik tunineqarnissartik sioqqullugu sukumiisumik paasissutissinneqarsimanatik aamma misigisimapput, nalunaarusiami allaqqavoq.

Illit isummat pingaartittaqaarput. Nutaarsiassaq pillugu isorisat nersualaarinerillu uani tikilluaqquagut.