Qimminik toqoraasoqarnerata kingorna: Sakkut pillugit inatsisip sukateriffiginissaa partiinit tamanit neriorsuutigineqarpoq

Kalaallit Nunaanni aallaasinik toqumik kinguneqartumik ajutoornerit amerlavallaarput. Qinikkat arlaqartut taamaammat sakkut mattunneqartalernissaat kissaatigaat.
Ilaqutariippassuit angerlarsimaffimminni angallatiminniluunniit aallaaseqarput. Aallaasit qanoq toqqorneqartarnissaat pillugu ullumikkut malittarisassaqanngilaq allanngungajalerpasipporli.
aggustip 29-at 2023 14:14

Naakkittaallunilu maajunnartoq.

Amerlasuut taamannak qisuariarput Qasigiannguit eqqaanni qeqertami qimmit qimuttut qulit sapaatip akunnerata matuma siuliani aallaallugit toqunneqarnerisa kingorna.

Politiit isumaqarput inuusuttut pingasut pillaatissinneqarsinnaanermut ukiut ammut killingannit ukiukinnerusut toqoraasimasut. Meeqqat umiarsualivimmi angallateeqqamik aallaasinillu pingasunik tilleriarlutik qimmit ornillugit aallarsimasut politiinit pasineqarput.

Suliaq susassaqanngitsut sakkunik paassaanillu pissarsisinnaanerisa ajornarnerulersinnissaannut Kalaallit Nunaanni sakkut pillugit inatsisip sukaterneqassanersoq pillugu sivitsortumik oqallinnermik uummarissaavoq.

Aalisarnermut Piniarnermullu Naalakkersuisoqarfik naapertorlugu sakkut toqqorneqartarnerat pillugu apeqqummik Inatsisartuni qinikkat 2024-mi upernaakkut ataatsimiinnermi isummersornissaat naatsorsuutigineqarpoq.

Partiilli tamarluinnarmik inatsisip sukaterneqarnissaa massakkut neriorsuutigisareerpaat.

Aallaasit seqqoriaannaat pissarsiariuminaannerussapput

Qinikkanit maannamut qoorortuut aallaasillu allat sakkunut sikaavimmi toqqorneqartarnissaat imaluunniit minnerpaamik eqittaataanut parnaarsaateqartinneqarnissaat piumasaqaataassanersoq oqallisigineqarsimavoq.

Sakkunut sikaavik susassaqanngitsut sakkussarsinissamut ajornarnerulersitsissaaq eqittaataanullu parnaarsaat susassaqanngitsunut sakkumik atuinissamut ajornarnerulersitsissalluni.

- Sakkut navianarput. Kikkut tamarmik isumannaatsutut misiginissaat pillugu aalajangersimasumik passunneqarnissaat taamaammat pingaaruteqarpoq. Sakkut pillugit inatsisip nutaap atorneqarnerani isumaqarnissaa pingaaruteqarpoq. Sakkunut sikaaviit taamaammat tapersersunngilarput, kisiannili sakkunut parnaarsaatit tapersersorlugit. Tamanna Qasigiannguani ajutoornermik pinngitsoortitsisinnaasimassagaluarpoq, Nivi Olsen Demokraatiniit oqarpoq.

Qasigiannguit eqqaanni qoorortuut qimminik toqutsinermut atorneqartut, politiit naapertorlugit umiarsualivimmi umiatsiaaqqanit tillinneqarsimapput. Qoorortuulli umiatsiaaqqap qimannerani angerlaanneqartalernissaannik siunissami piumasaqaateqalernissaanik tamanna Demokraatinut isumaqalersitsinngilaq.

Partiip taamaalilluni Naleraq isumaqatigaa, isumaqarmat inatsimmi nuna tamakkerlugu piviusut isiginiarneqartariaqarnerat pisariaqartoq. Assersuutigalugu nanoqarfimmiikkaanni imminut illersortariaqalernermi sukkasuumik qisuariartariaqarnermi qoorortuut parnaaqqasumiitinnissaat atorneqarsinnaanngilaq.

- Sumiiffinnut ataasiakkaanut naapertuuttunik aaqqiissutissaqassaagut. Sakkut soorunami toqqorneqassapput imaaliallaannarlugit pissarsiarineqarlutillu atorneqarsinnaannginnissaat pillugu. Tamanna pisinnaavoq immersagaq sakkorlu avissaartillugit toqqornerisigut, kisianni allatut aaqqiisoqarsinnaanissaa aamma takorloorneqarsinnaavoq, Jens Napãtôk’, Naleqqami siulittaasup tullia, oqarpoq.

Atassut qularunnaarpoq

Sakkut pillugit inatsit pillugu KNR kingullermik allaaserisaqarmat sukaterinissamut Atassut kisimi qularpoq.

Siulittaasoq Aqqalu Jerimiassen taamani oqarpoq:

- Aallaasit parnaartartumiitinnissaat oqaluuserineqarsnnaavoq, kisianni pisariaqarnersoq naluara. Amerlanerussuteqartut piumasarippassuk ataqqissavara, kisianni sukaterisoqartariaqarsorinngilara. Eqittaataanut parnaarsaatit iluaqutaanngillat aallaasit tamarmik isumannaallisaatitut toortagaqareermata.

Atassummiilli isumaq ullumi allaaneruvoq, sakkut pillugit inatsisip sukaterneqarnissaanut isumaqataammata.

- Sakkut eqittaataanut parnaarsaateqartinneqarnissaat piviusorsiorneruvoq. Sakkunut sikaaviit aaqqiissutissatsialaasorinngilarput. Qoorortuut umiatsimiitinneqassappata parnaaqqasumiitinneqarnissaanik aamma piumasaqaateqartariaqarpoq, Aqqalu Jerimiassen oqarpoq.

Aallaasit eqittaataannut parnaarsaasiinissamik naalakkersuinikkut tapersersuinerujussuaq Qasigiannguani qimminik qimuttunik qulinik toqutsinermut kisimi tunngassuteqanngilaq.

Ilaatigummi Kalaallit Nunaanni Politiinit ukiorpassuarni tatisisoqarpoq, isumaqaramik aallaasinik aallartoorluni ajutoornerit imminullu toqunnerit arlallit pinngitsoortinneqarsimasinnaagaluartut sakkut inunnit pissarsiariuminaannerugaluarpata

Aallartoorfiginninnerit imminullu toquttut amerlassusaat

Aqqunarujussuarnertalimmik aallartoorfigitinnerit:

2015: 0

2016: 3

2017: 1

2018: 3

2019: 1

2020: 0

2021: 3

2022: 3

 

Aallaammik imminut toquttut:

2015: 8

2016: 10

2017: 8

2018: 7

2019: 11

2020: 7

2021: 6

2022: 10

 

Aallaammik imminut toqoriaraluartut:

2015: 4

2016: 0

2017: 6

2018: 6

2019: 2

2020: 1

2021: 6

2022: 0

Politiit namminneq siorna kisitsisaataasa takutippaat 2015-imili aallaasinik aallartoorluni ajutoornerit 14-iusimasut imminullu toqunnerit 67-iullutik. Aallartoorluni ajutoornernit 14-iusunit pingasut meeraapput imaluunniit inuusuttut 18-it inorlugit ukiullit. Kisitsisit nammineq misissuinermit tunngaveqarput taamaammallu nalorninartoqarsinnaallutik.

Politiit taamaammat aallaasit toqqorneqarnissaannut piumasaqaateqarnissaq innersuussutigaat, meeqqat inuillu susassaqanngitsut aallaasinik atuinnginniassammata.

 

Ikiortariaqarpit?

Imminut toqunnissamik eqqarsaateqaruit kisimiittutulluunniit misigiguit, Tusaanngamut 801180-imut sianerlutit 1899-imulluunniit sms-erlutit saaffiginnissinnaavutit. 

 

Tusaanngamut sianerneq sms-ernerluunniit akeqanngilaq, kinaanerlu taasariaqarani.

 

Tusaannga pillugu uani paasisaqarnerusinnaavutit.


Naalakkersuisut sukaterinissaq tapersersorpaat

Partiit naalakkersuisuutitsisut marluk Inuit Ataqatigiit aamma Siumut sakkut pillugit inatsisip sukateriffigineqarnissaanut aamma piareersimapput.

Aalisarnermut Piniarnermullu Naalakkersuisoq Karl Tobiassen (S) KNR-imut siornatigut oqarpoq inatsisip sukaterneqarnissaa pillugu sulisoqartoq.

- Sakkut pillugit inatsisissami aallaasit assersuutigalugit parnaarsimasumiitinneqarnissaat isumannaallisarneqarnissaallu siunertarineqarpoq.

Naalakkersuisulli sakkut toqqorneqarnissaannut qanoq piumasaqaateqarnissamut pisortatigoortumik suli isumminngillat. Tamanna aatsaat piariissaaq apeqqut aappaagu upernaakkut ataatsimiinnermi pilersaarutaasutut suliarineqalerpat.

Taamaalippat aamma aatsaat Siumut Inatsisartuni gruppia aallaasit toqqorneqarnissaat pillugu isummissaaq.

- Sukaterisoqartariaqartoq isumaqarpugut, kisianni qanorpiaq tamanna pissanersoq pillugu isummernissamut utaqqeqqaarusuppugut. Sumiiffiit amerlasuunik piniarnermik inuuniuteqarfiusut eqqarsaatigineqarnissaat pingaaruteqarpoq. Tamaani sakkunut sikaaveqarnissamik piumasaqaat imaassinnaavoq piniartunut akisuallaartoq, Anders Olsen Siumumeersoq oqarpoq nangillunilu:

- Eqittaatinut parnaarsaatit akikinnerullutillu, eqaannerullutillu pisariinnerusut taava soqutiginarnerupput.

Sakkut pillugit inatsit pillugu Inuit Ataqatigiinni KNR oqaaseqartitsisinnaasimanngilaq. Kisianni decembarimi partiimit oqaatigineqarpoq aallaasit eqittaataannut parnaarsaateqarnissamik piumasaqaat isumalluarfigalugu.

- Sakkut parnaaqqasumiitinneqarsinnaapput, tamannalu ajornanngitsunnguuvoq. Soorlu aamma biilinut illumulluunniit matuersaatit, Hans Aronsen Inuit Ataqatigiinneersoq taamani oqarpoq.

Kalaallit Nunaanni toqqorsinermut imaluunniit eqittaatinut parnaarsaat pillugit utaqqiisaasumik inatsiseqalernissaq Naalakkersuisut decembarimi 2022-mi itigartitsissutigaat.

Kalaallit Nunaanni sakkut pillugit inatsit 1992-imeerpoq taamanimiillu allanngortinneqarsimanani.

Inatsisartuni partiit arlallit aallaasit toqqorneqaraangata eqittaataannut parnaarsaateqarnissaat pilersaarutigaat. Tuniniaasut naapertorlugit eqittaataanut parnaarsaat taamaattoq 200 kr.-t missaannik akeqarpoq Assi © : KNR