Inatsit nutaaq: Inuussutissarsiutigalugu piniarnermut akuersissuteqarsinnaaneq 15-inik ukiulinneersunngortinneqartoq
Inatsisartut piniarnermut aallaaniarnermullu inatsit nutaaq akuersissutigaat, taannalu nunatsinni aallaasit pillugit inatsimmut nutaamut sukateriffiunerusumullu aallarniissutaassaaq.
Piniarnermut aallaaniarnermullu inatsit 22-nit akuersissutigineqarpoq, akerliusoqanngilaq, tallimallu akerliunatillu akuersinngillat.
Inatsimmi nutaami inuussutissarsiutigalugu piniarsinnaanermut akuersissummik tunniussaqarnissamut ukiutigut piumasaqaat aqqaneq-marlunnik ukiuliunnit 15-inut qaffanneqarpoq. Sunngiffimmi pinirnermut akuersissut aqqaneq-marlunnik ukiulinniitsiinnarneqarpoq.
Taamaakkaluartorli aqqaneq-marluk 15-illu akornanni ukiullit peqateqarnissaannik aaqqiissummik atulersitsisoqarpoq. Tassa imaappoq meeraq aqqaneq-marluk 15-illu akornanni ukioqartoq piniarnermi angajoqqaamit, isumaginnittumit imaluunniit inersimasumit 18-ileereersimasumit ingiaqateqartassaaq.
Piniarnermut aallaaniarnermut inatsit nutaaq nunatsinni aallaasit pillugit inatsimmut nutaamut aamma toqqammaviuvoq.
2018-imi Naalakkersuisuusut danskit naalakkersuisui peqatigalugit nunatsinni aallaasit pillugit inatsimmik allannguinissamut suliniuteqarput.
Aallaasit pillugit inatsit 1992-imili allanngortinneqarsimanngikkaluarpoq.
Naalakkersuisut piniarnerup aallaasit pillugit inatsimmik nutaamik sunnerneqannginnissaa anguniarlugu piniarnermut aallaaniarnermullu inatsisip allanngortinnissaanik oqaluuserinneqqqaarniarnerat pissutigalugu inatsit suli oqaluuserineqanngilaq.
Ajutoornerpassuit imminullu toqunnerit
Aallaasit pillugit inatsit nutaaq aallartoornermi ajutoornerit imminullu toqunnerit arlaliunerat tunngavigalugu oqaluuserineqalerpoq.
Kalaallit Nunaanni Politiit aallaasit eqittaataani parnaarsaateqarnissaa imaluunniit aallaasinut toqqorsiveqarnissaata piumasaqaatigilerneqarnissaa kissaatigaat, taakkumi tamanna imminut toqunnernik aallartoornermilu ajutoornernik ikilisaataasinnaasoraat.
Politiit namminneq kisitsisaataat naapertorlugit 2015-imit maannamut aallartoornermik ajutoornerit 14-iupput, aallaaserlu atorlugu imminut toqunnerit 67-iullutik. Tamatuma saniatigut aallaat atorlugu imminut toqoriarnerit 25-ullutik.
Kisitsisilli nammineq kisitaapput, taamaammat qularnarsinnaapput.
Naalakkersuisut sukatererusuttut
Aallaasinik toqqorterineq piniarnermut aallaaniarnermullu inatsimmi nutaami allassimanngilaq, tamannali aallaasit pillugit inatsisissami aalajangersarneqassaaq.
Naalakkersuisulli aallaasinik toqqorterisarnissamut malittarisassat piumasaqaatillu atuutilersinneqarnissaat kissaatigaat. Tamatumalu saniatigut aallaasinik nalinginnaasunik piginninnissamut ukiutit piumasaqaatip 15-inik ukioqalereersimanermiinnissaa kissaatigalugu.
Aalisarnermut piniarnermullu Naalakkersuisoq, Karl Tobiassen Siumumeersoq KNR-imi decembarimi ima oqarpoq:
- Sakkut paarnaarsimasumi inissisimasarnissaannut allatigullu piumasaqaasersuinissamut tunngatillugu sakkut pillugit inatsisikkoortillugu aalajangersaanissat siunnerfigineqarput.
Og i sidste uge sagde Siumuts formand Erik Jensen på vegne af Naalakkersuisut i et svar til Demokraatits Inatsisartutgruppe, at "Naalakkersuisut har konkrete planer om at ændre våbenloven for Grønland".
”Naalakkersuisut nunatsinni aallaasit pillugit inatsimmik allannguinissamut pilersaaruteqartut”, Siumup siulittaasua Erik Jensen Naalakkersuisut sinnerlugit Demokraatit Inatsisartunut gruppiannut sapaatip akunnerata siuliani akissuteqarpoq.
Aallaasit toqqorterneqarsimanissaannut ullumikkut piumasaqaateqartoqanngilaq.
Aallaasinik toqqorterinissamut aalajangersagaq Inatsiseqarnermut ministereqarfiup inatsisissatut siunnersuusiaani Naalakkersuisunullu saqqummiussaani ilaavoq.
Aallaasit pillugit inatsit nutaaq qaqugu Inatsisartuni oqaluuserineqassanersoq ilisimaneqanngilaq.