Saanitoqqat pillugit oqaluttuaq nutaaq

Qanga naggueqatigiit immikkut pissuserisaannik misissuinermi pisut nuanninngitsut, DR-ip piviusulersaarusiaani nutaami qulaarneqarpoq. Oqaluttuap oqaluttuarineqarnissaa – ilumoortumillu paasineqarnissaa pingaaruteqartuusoq Sara Næss Elleskovip oqaatigaa.

Allattoq Rasmus Balle Hansen

maajip 25-at 2025 10:00

Nutserisoq Karla Heilmann

1700-ukkut naalerneranniit 1900-ukkut ingerlanerannut inuit itsarnisat – niaquisa saarngi, saarngi timiilu paniinnarnikut – 2.000-it missaat Kalaallit Nunaanni qasuersaarfiiniit peerneqarput, ilaatigullu Danmarkimut nassiunneqarlutik.

- Nalinginnaasumik nunasiaateqarnermik eqqarsartaasiuvoq, nunat killiit imminnut “atugartuutut” akerlianik “siuarsagaanngitsunik” isiginneriaaseqartut. Saanikut sinneri kalaallit “atugartuunngorsarneqarnissaat” siunertaralugu akuerineqarnissaanut atorneqarput, taama Ilisimatusarfimmi ph.d.-nngorniartoq Nunatta Katersugaasivianuttaaq atassuteqartoq Sara Næss Elleskov oqarpoq.

Aamma atuarukTimit paniinnarnikut nunatta ullumi piginnittuuffigeqqilerai

Kalaallit Nunaanneersut Inuit itsarnitsat, siornatigut maannalu ilisimatusaatigineqartut pillugit ph.d.-mut suliniummini misissorpai. Soqutigisaq naqqup-iluani saanerpassualimmi aallartippoq.

- Ukiut sisamat matuma siorna Københavns Universitetimi Antropologisk Laboratoriumimi suligallarama, soqutiginninnera aallartippoq. Tassani kalaallit saarngi aamma timit paniinnarnikut, Kalaallit Nunaata nammineq utertitsisinnaanngornissaata tungaanut toqqortaatigineqarput, Sara Næss Elleskov oqarpoq.

Taamani pingaartumik niaqqup saarnga tillinneqarsimasoq pillugu oqaluttuap, maannakkut suliniutaanut aallarniisippaa.

Niaqqup saarnga aasaanerani sunngiffeqarnermi Kalaallit Nunaannut angalanermi, tammajuitsussatut 1970-ikkut naalerneranni tiguneqarsimavoq. Tamanna ileqqorissaarneq pillugu arlalinnik apeqqusersuineq aallartippoq, tassanngaannillu pisut sukkasoorujussuanngorput, taanna oqarpoq.

Ilisimatusarneq ammip qalipaataanik assigiinngisitsinermik tunngaveqartoq

Ilisimatusarneq taamani qanoq suliarineqarsimanersoq Sara Næss Elleskovimut kisimi peqqutaanngilaq – ullumikkulli ilisimatusarnerup qanoq suliarineqarneranik suli sunniuteqartarnera pivaa.

Sammisani, inuit ineriartorsimanerannik misissuineq, oqaluttuarisaanermi inunnik immikkoortiterinermik atorneqartartoq, assinganik ammit qalipaataanik immikkoortiterinermik isummertariaaseqarnermik tunngaveqartuusoq, taanna oqarpoq.

- Periaatsit taaguusersuutillu ullumikkut atukkavut, inuiaqatigiinnik assigiinngitsunik assigiinngisitsinermik aallaaveqartumit nunarsuarmi isiginnittariaatsimit suli tunngaveqarpoq. DNA-nik imaluunniit saarngit assigiinngissutaannik suliaqaraluaruttaluunniit, qanga eqqarsartaatsimik uteqqeeratarsinnaavugut, taanna oqarpoq.

INUIAAT ASSIGIINNGISITAARNERANNIK ISUMALIUTERSUUTIT SUUPPAT?

Inuiaat assigiinngissitaarnerannik isumaliutersuutit inuit ataatsimoortukkuutaanut assigiinngitsunik ilisarnaateqarlutillu piginnaasaqartunut, soorlu ineriartorluarsimasuniit ineriartorluarsimannginnerusunut imaluunniit ileqqorissaarnerusunniit ileqqorissaannginnerusunut qulliunerusungoriartortinneqartunut agguarneqarsinnaanerannik isumaliutaapput. Inuiaat assigiinngissitaarnerannik isumaliutersuutit qangaanerusoq ilisimatusariaatsimik ammip qalipaataanik immikkoortitsiffiusumik tunngaveqarput, qangaaniillu ilaatigut inunnik allaanerusunik naqisimanninnermut akuerisassanngortitsiniarnermi atorneqartarlutik.

Paasissutissarsiffik: Danmarks Nationalleksikon.

Sara Næss Elleskov naapertorlugu nunani killerni ilisimatuutut misissueqatigiit, suliffeqarfitsigut peqqissaarussinikkullu sammisamut suli qalliuniartuupput. Tamannalu nunarsuup qanoq paasineqarneranik nassuiarneqarneranillu sunniisarpoq.

- Sulimi uagut – tassa nunat killiit – ilisimatusarnerup nunarsuarmik isiginnittaatsimik sunniisuuvugut. Taamaalillunilu eqqarsartaatsitoqqamiit ingerlariaqqinnissaq ajornakusoorsinnaasartoq, Sara Næss Elleskov nassuiaavoq.

Qangatoorneq suli atuuttoq

Taamaammanuna DR-ip piviusulersaarutaa pingaaruteqartoq, Sara Næss Elleskov isumaqarpoq. Taannami qanga inuiannik assigiinngisitaartumik inissitsiterinermik eqqarsartarneq ullumikkut aaqqissuussaanerup malitsigisaanik assigiinngitsitsinermut atassusiivoq – kikkullu tamat ilisimatusartullu imminnut isornartussarsioqqullugit pinngitsaalillugit.

- Sammisaq taanna ukiorpassuarni oqallisigeqqusaanikuunngilaq, imminut isornartorsiorsinnaaneq pisariaqarami – suliaminuinnaanngitsoq kisianni aamma nammineq ilisimatusartutut, taanna oqarpoq.

Saqqummersitsinerit ileqqorissaarfiusut

Qanga pisimasunut akerleriissutit misissuisarfiup nerriviani naammassineqarnavianngillat. Saqqummiivinni nangeqqissapput. Nunarsuaq tamakkerlugu katersugaasivinni apeqqutit assigiipput: Kikkut saqqummersitsinissaminnut pisinnaatitaappat? Suullu tunngavigalugit?

- Katersugaasivinni kulturit allat saqqummersinneqartarunnaassasut isumaqanngilanga. Kisianni allatut iliuuseqarnikkut pisariaqarpoq – tassa aalajangeeqataanikkut ataqqinninnikkullu, Sara Næss Elleskov oqarpoq.

Ilisimasat nassuiaatillu Europameersuinnaaneranik eqqarsartariaaseq qimattariaqaripput taanna isumaqarpoq. Inuit taakku saqqummersinneqartussanut attuumassuteqartut, saqqummersitsineq pillugu oqaaseqarsinnaasariaqarput.

Aamma atuarukHans Grønvoldip Qilakitsormiut nassaarai: Iliveq nakkutigaarput

Qilakitsumeersut timit paniinnarnikut 1970-ikkunni nassaarineqarnikut, maannalu Nunatta Katersugaasiviani saqqummersitat, Sara Næss Elleskovip nammineerluni suliaqarfigai. Suleriaasia sumiiffimmi aallaaveqarluni oqaloqatigiinnermik ataqqeqatigiinnermillu tunngaveqarpoq.

- Sapinngisamik sivisuumik Uummannamiinnissara, innuttaasullu oqaloqatiginnissai pilersaarutigaara. Isumaat paasiniarusuppakka – timit paniinnarnikut pillugit qanoq iliuuseqarfigineqarnissaat piumasarineraat. Tamatuminngami siornatigut aperineqarnikuunngisaannarput.

ILISIMATUSARNERMI ILEQQORISSAARNEQ SUUA?

Ilisimatusarfik ilisimatusarnermi ileqqorissaarnissamik najoqqutassianik suliaqarnikuuvoq, ilisimatusarnerit tamarmik akisussaaffilimmik, ataqqinnittumik paasiuminartumillu suliarineqartarnissaannut qulakkeerisussamik – pingaartumik Kalaallit Nunaanni inuiaqatigiinnut kulturiannut oqaluttuarisaanerannullu qajassuussisussamik.

Ilisimatusarnermi ileqqorissaarnermi najoqqutassiani pingaarnerit ilaat aaku:

Kalaallit Nunaanni ilisimatusarnermi pingaartumik Kalaallit Nunaannut qajassuussisussamik atuuttut, tamatumunnga ilanngullugu sumiiffimmi kulturimut ataqqinninneq, sumiiffimmi inuiaqatigiinnik ilaatitsineq aamma Kalaallit Nunaanni inuiaqatigiinni pissutsinut immikkuullarissunut sianiginninneq.
Ilisimatusartut suliatik innarliinaveersaarlutik pilersaarusiorlugillu suliarissavaat, peqataasunullu aamma inuiaqatigiinnut ataqqinnittuussallutik.
Peqataasuniit erseqqissumik akuersissummik pissarsinissaq pisariaqarpoq, pingaartumik apeqqarissaarnermi apeqqutinillu immersuinermi.
Ilisimatusarnermi inernerit saqqummersinneri ilisimatusartut saqqummiinissaminnut pisussaatitaapput, siammarterinerlu eqqortumik inuiaqatigiinnullu iluaqutaanersoq qulakkiissallugu.
Ilisimatusarnermut malunnaatilimmik tapersiisimasut tamarmik allattutut ilanngunneqarnissapput imaluunniit naleqquttumik taaneqarnissapput.
Paasiuminartuunissaa tatigeqatigiinnissarlu qulakkeerniarlugit, soqutigisani isumaqatigiinngissutaasinnaasut suulluunniit pillugit ilisimatusartut paasissutissiisussaapput.Paasissutissarsivik: Ilisimatusarfiup ilisimatusarnermi ileqqorissaarnissamut najoqqutassiai.

Allisiguk

Illit isummat pingaartittaqaarput. Nutaarsiassaq pillugu isorisat nersualaarinerillu uani tikilluaqquagut.