TAKSØEP NALUNAARUSIAA Danskit illersornissaqarfiat imatut nukittorsarneqassaaq
Danskit sakkutooqarnerannut aningaasanik amerlanerusunik tunniussaqarnissamut pissutissaqarluarpoq, Danmarkillu nunani siuarsarniakkani suliarisartakkani misissoqqittariaqarpai.
Taamatullu nunat issittumiittut Danmarkip pingaaruteqarfigisai isiginiarneqarnerussapput.
Aamma atuaruk Danskit nunanut allanut politikkianni Nunarput Issittorlu immikkut sammineqartut
Danskit nunanut allat tunngasunut politikkia ukiuni aggersuni qanoq torrussaavigineqarsinnaanera, danskit naalakkersuisuisa nunanut allanut tunngasunik misissuisittagaata, Peter Taksøe-Jensenip kaammattuutigisani ataasinngormat saqqummiuppai.
Suut Peter Taksøe-Jensenip kaammattuutiginerai uani atuakkit:
* Illersornissaqarfik aningaasanik amerlanerusunik pilersorneqassaaq: Europami isumannaallisaaniarneq tatineqarsimavoq, ilaatigut Ruslandimit. Taamaammat Danmarkimi naalagaaffimmi tunisat ataatsimut nalinginit (BNP) Illersornissaqarfiup agguagarsiarisartagai amerlanerusariaqarput.
* Illersornissamut aningaasartuutit Naalagaaffimmi tunisat ataatsimut nalinginit ullumikkut ukiumoortumik 1,15 procentiusarput.
Nunat ilaasortaasut naalagaaffimmi tunisat ataatsimut nalinginit ikinnerpaamik 2 procentimik tunniussaqartarnissaq, NATO-mit anguniagaavoq. Danskillu illersornissamut aningaasartuutissatut atorsinnaasai 3,5 milliardinik, tassa 4 milliardinngorlugit qaffanneqassasut, Peter Taksøe-Jensenip siunnersuutigaa.
* Sumiiffinnut qaninnerusunut ineriartortinniakkanut ikiuuteqartoqartassaaq: Ineriartortinniakkanut ikiuutip Danmarkimut qimaasunut, nunamullu qimaasutut isernissamik qinnuteqartunut ullumikkut isumaliutigineqartutut aningaasartuuteqartoqassanngilaq. Naalagaaffinnullu isaqqajaasunut akerleriiffiusunullu ikiorsiissutit nakkartinneqartassapput.
* Danskit nunanut ineriartortinniakkanut ikiuutaannit nunat ikinnerusut tapiivigineqartassapput: Danmarkimilu nunasinianut isumannaallisaaniarnermullu tunngatillugu pingaaruteqarpata, nunat kangiani qiterlermiittut Afrikamiittullu salliutinneqassapput.
* Nunanut ineriartortinniakkatut suliniutinut, Naalagaaffiit peqatigiit nunarsuarmi anguniagaat 17-it tunngavigineqassapput: nukissiuutit mingutsitsinngitsut, imissaq minguitsoq, arnallu pisinnaatitaaffii suliniutinut assersuutigineqarsinnaapput. Suliniutit namminersortullu aningaasaliineri ataqatigiissinneqassapput.
* Nunani issittuni suliniuteqarneq pingaarnersiuinermi salliutinneqassaaq: Qaammataasat atorlugit nakkutiginnissinnaanernik pilersitsisoqartariaqarpoq. Nunani issittuni naalagaaffiup allanut attaveqarnerani Danmark siulersuisariaqarpoq, issittumilu isumannaallisaanissamut politikkiani oqalliffissamik periarfissaqarneq misissorneqassaaq. Ukiumoortumik 120 millionit koruunit tamassumunnga atorneqassapput.
* EU-mut sunniuteqartarneq nukittorsarneqassaaq: Nalinginnaasumik europamiunik peqatigisaqarnermi ataqatigiinneq pitsanngorsarneqassaaq, EU-mi NATO-milu aamma suleqateqartarnermi Danmark tapersiilluartassaaq. Danmarkilu USA-mut Europamullu attaveqarnermik pilersitsisuussaaq.
* Aningaasaqarnikkut attaveqarnerup danskit siuariartornissaat qulakkiissavaa: Danskit inuussutissarsiuuteqarneranni unammillersinnaanissaannut avammullu niuerneq tunngavilersorneqassaaq. Nunanillu allanit piginnaasat aningaasaliinerillu ussagartinneqassapput.
Taksøep nalunaarusiaa tamaat uannga aajuk
Najoqqutarisat: Nunanut allanut ministereqarfik, Politiken
/ritzau/
