Danskit nunanut allanut tunngasunut ministeriata, Jeppe Kofodip (saamerleq) Ruslandip nunanut allanut tunngasunut ministeria, Sergej Lavroc Moskvamut sapaatip-akunnerata siuliani tikeraarpaa.Assi: RitzauScanpix

Rusland pillugu ilisimatooq: Rusland Kalaallit Nunaannut mianersortumik alloriarpoq

Ruslandip Kalaallit Nunaannut attaveqarnini misissorniarpaa. Taamaammat sinniisoqarfimmik ammaanani akissaasersugaanngitsumik sinniisoqalerusuttoq, ilisimatooq Flemming Splidsboel Hansen naliliivoq.

Ruslandip Nuummi akissaasersugaanngitsumik sinniisoqarnissaminik piumasaqarnera nunagisaq sinnerlugu mianersortumik alloriarneruvoq.

Københavnimi Danmarkip Nunani tamalaani matumani Ruslandimi pissutsinik mississuisoqarfiani (DIIS-imi) ilisimatooq, Flemming Splidsboel Hansen oqarpoq.

AAMMA ATUARUK Tusagassiuutit: Rusland nunatsinni sinniisoqarfeqalernissaa naalakkersuisut akuerigaat

- Kalaallit Nunaanniinniarsarinermi nunagisaq sinnerlugu alloriarujussuarluni akerlilerneqaratarsinnaanermut taarsiullugu alloriarnermi appasinnerpaavoq.

Russit nunanut allanut tunngasunut ministeriata, Sergej Lavrovip Ruslandip Kalaallit Nunaanni akissaasersugaanngitsumik sinniisoqalerusunnera qanittumi nalunaarutigaa.

Russit erfalasuat Issittumi takussaalissasoq

Russit polikkianni Issittoq ukkatarineqaleraluttuinnartoq, Flemming Splidsboel Hansenip oqaatigaa. Aamma naak Rusland Issittup ilarujussuanut sineriaqaraluartoq nunap immikkoortuani allaniinnissaq suli pingaaruteqarpoq.

- Kalaallit Nunaat russit ilisimasaani annerusumi inissisimalerpoq, uanilu alloriarnermi Ruslandip arlaatigut najuukkusunneranut ersarissumik nalunaaqutsiineruvoq, Flemming Splidsboel Hansen oqarpoq. 

Akissaasersugaanngitsumik sinniisoq suua?
 

Akissaasersugaanngitsumik sinniisoq diplomatiunngilaq, inuinnaavorli ulluinnarni suliffimmi saniatigut nunani inuiaqatigiinniluunniit sinnerlugit sinniisuusoq.
 

Suliassaq amerlanertigut akissarsiaqarfiuneq ajorpoq, nunalli allat kulturianik, niuerneranik, politikkianik inuinnaalluunniit nunamut allanut soqutiginninnerannik siuarsaasarluni.

 

Nunat sorliit nunatsinni pisortatigoortumik sinniisoqartut uani takusinnaavatit..

USA Nuummi pisortatigoortumik maajimi sinniisoqarfeqalerpoq. Ruslandili assinganik iliuuseqarnani siunissami paarineqartussamik akissaasersugaanngitsumik sinniisoqalerniaruni tamanna Ruslandip USA-mit annikinnerusumik pisariaqartitsineranik tunngaveqartoq, Splidsboel Hansen naliliivoq.

USA-mmi Kalaallit Nunaannut Danmarkimullu pingaartumik illersornissamut tunngatillugu atassuteqarluarnissaa pingaaruteqarpoq.

Ruslandilu Kalaallit Nunaanni sinissami sinniisoqarfeqalernissamik ammaaratarsinnaavoq.

- Ruslandip isumalluuteqartoq naatsorsuutigilissaguniuk akianullu atatillugu naammattumik sunniuteqarsinnaassappat tamanna takorloorsinnaalluarpara, Flemming Splidsboel Hansen oqarpoq.

Aammali aallanik pissuteqarsinnaasoq, ilisimatooq naliliivoq.

Rusland nunarsuarmi sumiiffinni qassiiusuni namminiilivinnissamut aalatitsinermut tapersiisarpoq, assersuutigalugu Catalaniami immikkoorniartunut Sovjetimilu nunaasimasuni pikisitsisunut.

Tapersiisera inuiaqatigiinnut Ruslandimut siorinnittunut akornusiiniarneruvoq. Tapersiinerali aamma nutaanik ikinngutitaarniarnertut illuni. Tamanna Kalaallit Nunaat ullut ilaanni aamma namminiilivissaguni tassunga aamma tunngasinnaavoq.

- Oqallinneruvoq nunami politikerinut sunniiniarnermut tunngasoq. Imaassinnaasoq avissaarnissamut oqallinnermut sunniuteqarsinnaasoq, Flemming Splidsboel Hansen oqarpoq.

Isummersuutit

inatsisartut-sal-sep2019.jpg

Inatsisartut Ukiakkut Ataatsimiinnerat



Nutaarsiassaateqarpit?

Nutaarsiassaateqarpit?

1717-imut SMS-erit, UNNIA allariarlugu kingornalu oqaluttuat allallugu.

Immersuivik atorlugu allaffigitigut knr.gl/1717

Emailikkulluunniit 1717@knr.gl

KNR TV: TekstTV-mi paasissutissat

TTV q 110 Ullut tamaasa nutaarsiassat

TTV q 400 Timmisartuutinissat
aallartussat tikitussallu

TTV q 300 Tv-kkut aallakaatitassat
tulleriiarnerat

TTV q 300 radiukkut allakaatitassat
tulleriiarnerat