TAKSØEP NALUNAARUSIAA Qujaukitsup naalagaaffeqatigiinnermi kissaatini saqqummiuppai
Aamma atuaruk Issittumut tunngasut uani atuakkit
- Naalagaaffeqatigiit aaqqissugaanerat, suliassanik agguaaneq Naalagaaffeqatigiinnilu immikkoortuni assigiinngitsuni soqutigisat allanngorartut pillugit danskit politikerii diplomatiilu pitsaanerusumik paasisimasaqarnissaat tunngaviusunillu piginnaasaqarnissaat pingaartuusoq, Qujaukitsoq allappoq.
Tamannalu Taksøep nalunaarusiaani aamma kaammattuutigineqassasoq neriuutigaa.
Aamma atuaruk Illersornissaqarfiup Issittumi suliniutai nukittorsarneqarlik
Aamma atuaruk Danskit nunanut allanut politikkianni Nunarput Issittorlu immikkut sammineqartut
Nunatta Danmarkillu nunani allani pisuni assigiinngitsorpassuarni peqatigiittarnerat nuannaarutigaa, Danmark taamaaliornikkut ilaatigut nunani allani niuerfinni niueqatigiinnissamik ataatsimeeqateqarnissanut pingaarutilinnut aqqutissiuisarmat. Namminersorlutik Oqartussat nunani allani sinniisoqarfimmik ataatsimik marlunnilluunniit ammaasinnaanissaa Qujaukitsup aamma neriuutiginerarpaa.
Danmarkip Issittoq pillugu aallartitamik arlaleriarluni toqqaasimanera aamma nersualaarpaa, atorfimmulli kalaallimik toqqaanissaq piffissap arlaannaaniluunniit eqqarsaatigineqarsimannginnera 'eqqumiigalugu'.
Aamma atuaruk Danskit illersornissaqarfiat imatut nukittorsarneqassaaq
Nunatsinnut pingaaruteqartoq alla tassaavoq nunatta akileraarusiisarneq pillugu nunanut assigiinngitsunut siunissami isumaqatigiissusiornissaa.
Tamanna pisariaqarpoq, nunat killilersugaanngitsumik isumaqatigiissutaannut arlalinnut, Nunatta avammut nioqquteqarfigisartagaanut pingaarutilinnut EU-p isumaqatigiissusiorfigisimasaanut Nunarput ullumikkut peqataanngimmat.
