ASSIT Qeqertarsuup Tunuani aalisarnermik nakkutilliilersut

Uummannap Qeqertarsuullu Tunuani unioqqutitsilluni qassutinik aalisartoqartarnera pillugu KANUAANA-mut, tassa Kalaallit Nunaanni Aalisarsinnaanermut Akuersissutinik Nakkutilliisoqarfimmut, qaammatini kingullerni nalunaarutiginnittorpassuupput.

Taamaammat KANUAANA-p Issittumi Sakkutooqarfik aalisarfigineqartumut nakkutilliiartoqqullugu qinnuigaa.

Umiarsuarlu KNUD RASMUSSEN, KANUAANA-meersunik aamma piniarnermut aalisarnermullu nakkutilliisunik ilaqarluni, Ilulissaniit Uummannap tungaanukarluni apriili aallartittoq aallarpoq.

Aamma atuaruk Unioqqutitsisumik aalisartoqarnera unitseqqugaat

KNUD RASMUSSEN Uummannap eqqaani aalisarnermik nakkutilliingaatsiareerluni, Qasiannguaniit Sullorsuaq aqqusaarlugu angalavoq misissuinerlu nangillugu.

Missuineq iluaqutaasoq pisariaqartorlu angalanerup takutippaa.

KNUD RASMUSSEN-ip tamaani misissuinerani aalisartut nalunaarutinik assigiinngitsunik, soorlu naatsorsueriaatsit assigiingitsut eqqortumik atorneqarnissaannik, umiarsuup ingerlarnani nalunaarsuinermik, atortunik angallatinillu nalunaarsuinermik, ilitsersorneqarput.

Aamma atuaruk Royal Greenlandi nakkutigineqartoq

Aammattaaq qassutinik inatsisinik unioqqutitsisunik assaarinnittoqarpoq, tassa nigartaat minnerpaaffissatut 220 millimeteriusissaasunik minnerusimasarmata. Ataasiakkaallu unioqqutitsinerat ima ingasatsigimmat unnerluutiginnermik politiinullu nalunaarutiginninnermik kinguneqarpoq.

Aalisarnermik misissuinerup inaarneqartup takussuserpaa kalaallit aalisarnermut inatsimmut tunngatillugu ilitsersuisoqarnissamik pisariaqartitsingaatsiartoqartoq, tamannalumi aalisartut isertuutinngilaat.

- Amerlanersaasa inatsimmut tunngatillugu siunnersorneqarneq iluarigaat, alapernaasuummi KNUD RASMUSSEN-imi inuttat allapput. Taakkulu KANUAANA-lu misissuinissani suleqatigiinnertik nanginniarpaat. 

Aamma atuaruk Nuup Kangerluani umimmaat piniaqqusaanngillat