Qalerallit mikisut aalisarnerup pitsaannginnissaanut takussutissiisut
Qalerallit 120 centimeteritut angitigisut nunatta avannaata kitaata kangerluini ukiut 20-t matuma siorna pisarineqarsinnaasimapput.
Ullumikkut pisarineqartut nalinginnaasumik 35-nit 50 centimeterinut angissuseqartarput.
Aalisakkat mikisut piffissami sivisuumi amerlavallaanik qaleralinniartoqarsimaneranut takussutissaapput.
- Aalisakkat pisarineqartut ikilisinneqarnissaat ukiuni arlalinni siunnersuutigisarparput, Pinngortitaleriffimmi Aalisakkat Qaleruallillu pillugit immikkoortortaqarfimmi pisortaq, Helle Siegstad oqarpoq.
Pinngortitaleriffik qanoq aalisagartassiissuteqartoqartiginissaanut naalakkersuisunut ukiut tamaasa siunnersuuteqartarpoq.
Siorna – aamma ukiup siuliani – sulilu siuliani nunatta avannaata kitaata qanittuani 2025-mi qaleralittassiissutit ”maannakkut pisassiissutinit ikinnerungaatsialersinneqartariaqartut” innersuussutigisarpaat.
Pinngortitaleriffik qaammatip aallartinnerani tusagassiuutinut nalunaarummi allappoq.
- Qeqertarsuup Tunuani, Uummannami Upernavimmilu qalerallit ukiuni qassiini ikiliartorput, taakku allapput.
Taamaammat Pinngortitaleriffik aalajangiisussaagaluaruni sumiiffinni taakkunani pingasuni aalisakkat pisarineqartut 40 procentimik ikilisinneqassapput.
Aalisagassaqarnerusoq
Qeqertarsuup Tunuani, Uummannami, Upernavimmilu sinerissap qanittuani qalerallit avataaniit kangerlunnukartarnerat immikkoorutigigaat, Helle Siegstad oqarpoq.
- Taamaalillutik ilummukariarlutik allisassapput, taanna nassuiaavoq.
Maannakkutulli itsillugu aalisakka pisarineqannginnerminni allisarnissamut piffissaqanngillat,
Qaleralinniarnerulli killilersimaaneratigut tamanna allanngortinneqarsinnaavoq.
- Assersuutigalugu aalisarnerup annertussusaa 40 procentimik apparaanni ukiualuit qaangiuppata aalisakkat anginerulersut takuneqarsinnaalissaaq, Helle Siegstad naliliivoq.
Taamaaliornikkut aalisakkanik nerisassaqarnerulissaaq.
- Tassa imaappoq aalisartarsimasat annertussusaat pissarsiarisinnaalerniarlugu annikinnerusunik aalisartoqassaaq, taanna oqarpoq, taassumalu taamaaliornikkut aalisagartussutsimut sunniuteqarluaqqilissanerarpaa.
Akilerneqarsinnaanngitsumik aalisarneq
Pinngortitaleriffiup siunnersuutigisartagai naalakkersuisullu Nunatta avannaata kitaani sinerissap qanittuani qaleralittassiissutigisartagaat qimerlooraanni pinngortitaleriffiup siunnersuineri malinneqarpasippallaanngillat.
Assersuutigalugu Pinngortitaleriffiup 2024-mi Qeqertarsuup Tuani 5.215 tonsimik pisassiissuteqartoqarnissaa innersuussutigaa.
Pisassiissutigineqartullu 10.600 tonsiupput – tassa innersuussutigineqartut marloriaataat.
Ukiut ingerlanerani taama pisassiissuteqartoqartarpoq.
Qaleralittassiissutit innersuussutigineqartut sinnerlugit aalisaannaraanni suut kingunerissaneraat apeqqutaavoq.
- Imaanngilaq aalisakkat nunguissasut. Kisianni sumiiffinni avannarpasinnerusuni allanik aalisagassaqannginnera ajornartorsiutaavoq, Helle Siegstad oqarpoq.
Taamaammat taassuma oqarnera naapertorlugu Qeqertarsuup Tunuani, Uummannami Upernavimmilu qaleralinniarnermit aningaasatigut iluanaaruteqarluarnissap qulakkeerneqartariaqarpoq.
Annikinnerusumillu aalisarnikkut pitsaanerpaamik taamaaliortoqarsinnaasoq, taanna oqarpoq.
Politikerit ilisimalluaraat
Helle Siegstadip oqarnera naapertorlugu annikinnerusumik aalisarneq pitsaanerpaassasoq naalakkersuisut ilisimalluarpaat.
- Aalisakkat pisarineqartut ikilisinneqarnerat isumatusaarnerunissaa pillugu ilisimatinneqareerlutillu ilisimalluarpaat.
Innersuussutissinnik ilungersuussinerusumik tigusisoqarnissaanik kaammattuuteqarnissassinnut piffissamiippugut?
- Naalakkersuisunut siunnersuisarpugut. Taakku pisassiissuteqartarput. Aaqqissuussineq taamaappoq, Helle Siegstad akissutearpoq.
KNR-ip Aalisarnermut Piniarnermullu Naalakkersuisoqarfik naalakkersuisorlu Kim Kielsen attaveqarfigai.
Pinngortitaleriffimmit innersuussutit pillugit qanoq eqqarsaateqarnersut siornarniillu annikinnerusumik pisassiissuteqarnissamik eqqarsaateqarnersut ilaatigut apeqqutigerusupparput.
Maannamut suli akissutersinngilagut.
