Qaanaami seqernup pulanera: Alutornarpoq
Nunatsinni qilak ullaaq manna allaanerusumik isikkoqarpoq.
Piffiit ilaanni tarrajulluni silak qaserujuppoq, sumiiffiillu inaanni taartuinnanngungajalluni. Tamanna ullaaq nalunaaqutaq arfineq-marluk qulingiluallu akornanni qaammatip seqernup ingerlaarfiatigoorneranik pissuteqarpoq – taamaalillunilu seqineq pulalluni.
Ingammi nunatta avannaani seqernup pulanera takuneqarsinnaavoq – taarserujussuanngilarli. Seqinermi nunatta avannaani ukiup taamaalinerani qullasinnerpaaffissaminiittarpoq.
Assi: Saki Daorana
- Suu, alutornartorujussuuvoq. Taarsilaarpoq, taarsivinnanili. Aamma nillernerulerpoq, Birthe Eipa Qaanaameersoq KNR-imut oqarpoq.
- Qaamanera allaanerulerpoq – sungaajusalerluni.
- Amerlalluta silamiippugut, qaarsunni immallu killingani seqernup pulanera malinnaaffiginearpoq. Alutorsartorujussuuvugut.
Aatsaat ukiut 300-t qaangiuppata nunatsinnit takuneqaqqissasoq
Seqernup pulanera seqineq ilupaarusinittutut ippoq, taanna tuluttut ”ring of fire”-imik taaneqartarpoq. Ilupaaruseqarnera Canadamit Qalasersuarmillu ilaatigut takuneqarsinnaavoq.
Qaammatip seqernup nunarsuullu akornanniinnerani seqineq pulasarpoq. Taamaalillunilu qaammatip seqernup qinngornera assertarpaa.
Assi: Hans Jensen
Qaammatip nunarsuarmit ungasingaatsiarnera pissutigalugu seqineq ilupaaruseqalersarpoq. Taamaalilluni ikualasutut ittumik ungaluusaqalertarluni.
Seqernulli pulasarnera qaqutigoortuunngilaq – tamanna nunarsuaq tamakkerlugu ukiumut marloriarluni pisartoq, ulloriarsiornermut ilisimatooq, Bonnimi Max-Planck-Insititutimi Ph.d-nngorniartorlu, Ivalu Barlach Christensen oqarpoq.
- Nunarpulli tamakkerlugu takuneqarsinnaanera immikkuullarilluinnartuuvoq. Nunarsuup inissisimaffia seqinermut qanittumiippoq, taamaalilluni qaammat kaajallallugu ungaluusaq takuneqarsinnaalluni. Tamanna nunatsinni tulliani ukiut 300-t qaangiuppata takuneqaqqissinnaavoq, Ivalu Barlach Christensen oqarpoq.