Europami politikerit siuttuisa EU-mi ataatsimeersuarnermut atatillugu Københavnimi sapaatip akunnerata siuliani katersuunnerisa nalaani EU nunatsinni Inatsisartuni aamma oqaluuserineqarpoq. Nunatsinni politikerit EU-mi ilaasortaanerup pitsaaqutai ajoqutaalu pillugit nutaamik nalunaajaasoqartariaqarnersoq oqaluuseraat.

EU-mmi nunarput ukkataraa. Naalakkersuisut siulittaasuat, Jens-Frederik Nielsen (D) European Political Communitymi tassa Europami naalagaaffiit tamarmik akornanni suleqatigiiffiusumi Københavnimi sapaatip akunnerata siuliani ataatsimiittoqarnerani peqataavoq.

Tamannalu peqatigitillugu kommissionip Kalaallit Nunaannut aningaasatigut tapiissutit marloriaatinngortinneqarnissaat kissaatigigaa, EU-kommissionip siulittaasuata, Ursula von der Leyenip uteqqippaa. 2028-mit 2034-mut 54 millionit eurot – tassa 4 milliardit koruunit missaanniittut immikkoortinneqarnissaat taakku siunnersuutigaat.

Jens-Frederik Nielsen Strasbourgimut EU-Parlamentimut pingasunngornermi qaaqquneqarpoq, tassanilu oqalugiassalluni.

Taakku tamarmik EU-p Kalaallit Nunaannik ikinngutiginnilluarusunnerannik takutitsiniarnermut suliniutaasut, Ulrik Pram Gad oqarpoq. Taanna Danskit nunani tamalaani pissutsinik misissuisoqarfiani ilisimatusartuuneruvoq, taassumalu Issittumi politikki aamma nunatta Danmarkillu atassuteqarnerat ilisimatusarfigaa.

- EU-p Kalaallit Nunaat aningaasanik tapiissuteqarnermik ukiorpassuarni suleqatigiinnissamik isumaqatigiissuteqarfigaa, tamannalu aatsitassanut pilersaarusiornermut ukkataqarnerusumut annertusarneqarusuppoq. Tamannalu Kalaallit Nunaata aatsitassanut politikkimini aamma soqutigisaraa, Ulrik Pram Gad oqarpoq.

USA-mut attaveqarneq attanniaraa

EU-p Kalaallit Nunaannik soqutiginninnerata paasinissaanut aatsitassat pingaaruteqarluinnarput.

- Kinamit aatsitassanik pisariaqartitsiunnaarnissamut Kalaallit Nunaanni aatsitassarsiulertoqarsinnaasoq eqqarsaatigineqarpoq, Ulrik Pram Gad oqarpoq.

Nunap ataani naleqartut saniatigut Kalaallit Nunaat piffissami Ukrainemi sorsunneq, Trumpimut atassuteqarnerup annikillinerani piffissami kingullermi Europami tamarmi timmisartuaqqat Europami naalakkersuisuni aarlerinartitsisut pissutigalugit pilersaarusiornermi aamma pingaaruteqarpoq.

- Siullertut Kalaallit Nunaat USA-mut attaveqarnermik attassiniarnermi pingaaruteqarpoq. Kalaallit Nunaat NATO-mi iligiinnut pingaaruteqarpoq, tassami Rusland saassussigaluarpat USA-mit Europamut ikiuuttoqassappat Kalaallit Nunaata nakkutigineqartariaqarpoq, taamaaliornikkut sakkutuunik akeqqanik attaveerutsitsisoqassanani, Ulrik Pram Gad oqarpoq.

- Taavalu Europap Trumpip kissaatigisaanut assingusumik immaqali inussiarnernerusumik nunarsuarmi inissisimarusunnermut tunngassuteqarpoq, taanna oqarpoq.

EU-p Kalaallit Nunaannut aningaasaliisartuni pingaarnerpaajoreernera pissutigalugu Kalaallit Nunaat EU-mit aningaasaliisoqarnissaanik pinngitsuuisinnaajunnaaratarsinnaava?

- Kalaallit Nunaata nunanit allanit aningaasanik nuussisoqarnissaa pisariaqartippaa. Atugarissaarfiutitsinissamik anguniagaqaraanni nunanit allanit aningaasanik nuussisoqartarnissaa, aammali nammineq napatissinnaanerulernissamut aningaasaliissuteqartitsinissaq pisariaqarput. Taamaammat kikkut tatiginerlugit, kikkut aningaasaqarnikkut suleqatigerusunnerlugit aalajangerneqartariaqarpoq, Ulrik Pram Gad oqarpoq.

EU-lu aalajangiisinnaagaluaruni – taakku toqqarneqassapput.

- Kalaallit Nunaata aqqumminik nammineq aalajangiisinnaatitaanissaa Europami politikererpassuit taperserpaat. EU-mimi tamat oqartussaaqataanerannik inuiaallu inatsisaannik illersuisuuneq pingaaruteqarput, ilisimatusartoq oqarpoq.

Jens-Frederik Nielsenip Københavnimi sapaatip akunnerata siuliani tusagassiortunik katersortitsinermi naalakkersuisut EU-mut ilaasortaalernissaq kissaatiginngikkaat suleqatigiinnermilli pitsaanerusumik kissaateqartut oqaatigaa.