Narsami pisimasumik suliaq: Portørip inuit ikinnerpaamik qulit aallaasersortoqarneranit annaakkai
Narsap napparsimmaviani portøri siorna marsip 22-ani sulinermi kingorna ullormi tassani sapiitsuliortutut isigineqarsinnaavoq.
Portørip nakorsaq peqqissaasorlu pisarneq malillugu heliportimut aasussaavai, taanna ambulancemi inoqanngitsumi utaqqisoq Air Greenlandip qulimiguuliutaa GL 3333 ualisoq nalunaaqutaq 16.30-p missaani tikippoq.
Qulimiguulilli milaaginnartoq taamani 20-nik ukiulik qulimiguulimmit 30-40 meterinik ungasitsigisumit qulimiguullip tungaanut tassanngaannartumik seqqortaalerpoq.
Angut ullumikkut 21-nik ukioqartoq inunnik 14-inik toqutseriarsimasutut ullumikkut unnerluutigineqarpoq, sapaatillu akunnerani matumani Aarhusip eqqartuussiviani Eqqartuussisoqarfik Kujalliup eqqartuussinerani unnerluutigineqarluni. Taanna nassuerutiginnippoq.
Eqqartuussivimmi suliami portøri nunatsinnit videoliuutikkut ilisimannittutut marlunngornermi Portørip 60-inik ukiullip qoorortuumik aallaarpallattoqartoq tusaallugulu unnerluutigineqartoq immap qanittuanit majuariartoq takusimallugu oqaatigaa. Unnerluutigineqartoq tassanngaanniit qulimiguullip mittarfiata tungaanukarluni qulimiguulimmut seqqortaalerpoq.
- Qulimiguullip matui ammarneqarput, inuillu qulimiguulimmit qimaapput. Aqqusinermuunngitsoq kisianni talerpimmut. Heliporti ungalulersugaavoq, illutaatali tunuani ungalut putoqarpoq, portøri eqqartuussivimmi nassuiaavoq.
Inuit qulinit amerlanerusut ambulancemiittut
Portørip angut alla biilimi aamma heliportimiittoq peqatigalugu qulimiguulimmi aquttut ilaasullu isumannaatsumukartinniarlugit ambulancep matui ammarpaat. Taakku heliportip illutaata eqqaani toqqorsimasimapput.
Portørilu aamma inunnik arlaleriarluni ujaasisimavoq.
- Illu kaajallallugu arpappunga, arlallit misullutik aggerput. Qulimiguulimmi aquttoq tusiappoq marlunnillu ikorfartorneqarluni, qulimiguulimmi aquttup aappaa kiinnamigut aattaqarpoq, portøri apersorneqarnermini oqarpoq.
Tamanna unnerluutigineqartup qulimiguullip tungaanut suli seqqortaanerani pivoq.
Portørip nammineq oqarnera naapertorlugu ”inuit qulinit amerlanerusut” ambulancemut ikitippai, Narsamilu napparsimmavimmukaallugit. Tassanilu heliportimut qimataqarsimasutut misigisimavoq. Angutilli biilimiittup sinneruttut isumannaatsumukaassimagai paasinarsivoq.
Qulimiguulimmi aquttoq aallaammik eqqorneqarpoq, sulilu ajoqutigalugu
Ilisimannittutut nassuiaateqartup aappaa tassaavoq qulimiguulimmi aquttoq aallaammik eqqorneqartoq. Angut Østrigimeersoq Air Greenlandimit atorfeqartinneqartoq angutip 21-nik ukiullip unnerluutigineqartup eqqartuussivimmi killisiorneqarnerata saniatigut nassuiaateqartuni kisimiilluni eqqartuussivimmut orniguppoq.
Qulimiguulimmi aquttup qulimiguulik ullualuit sioqqullugit teknikkikkut ajoquteqarsimasoq nassuiaatigaa. Aallaammik seqqornerup siulliup eqquinerani innaallattoqarneranilu aquttoqatigisanilu tamanna qulimiguullip teknikkikkut ajoquteqaqqinneranik pissuteqarsorisimavaat.
Sivitsunngitsorli nipituumik qanngorpallappoq, qulimiguuliullu igalaava sequmilluinnarluni.
- Talerpiata tungaanut aallaasoqarpoq, suleqatigalugu niaqqumigut igalaaminernit eqqorneqarpoq. Uanga aamma eqqorneqarpunga, kisianni qujanartumik niaqoruteqarpunga seqummakunillu eqqugaananga qulimiguulimmi aquttoq qulimiguulimmi aquttooqataalluni angalaqataasoq oqarpoq.
Qulimiguulimmi aquttoq qulimiguulimmik ingerlatsisuusoq qulimiguulimmit arpalluni qimaavoq, aquttooqataasullu motori qamillugu. Taassumalu niaqoruteqarnini marloqiusanillu siutinut illersuuteqarnini pissutigalugu allaasersortoqarnera suli paasisimanngilaa.
Taassuma qulimiguulimmi ilaasut tamarmik ingerlareersimasut qulakkeeramigit heliportip illutaata tungaanut ingerlaalerpoq, tassanilu nullumigut talerperlikkut eqqorneqarpoq aqullaarlunilu. Tassanilu aallaasersortoqarnera aatsaat paasivaa.
Qulimiguulimmi aquttoq ilaasut ilaannit ikiorneqarluni isumannaatsumukartinneqarpoq, Narsallu napparsimmaviani ikiueqqaarfigineqarluni. Taanna sapaatip akunnerata ingerlanerani Dronning Ingridip Napparsimmavissuani aamma Københavnimi Rigshospitalimi Østrigimilu napparsimmavimmi katsorsarneqarpoq.
Taanna aallaasersortoqarnerata kingorna qaammatini arfineq-marlunni napparsimalluni sulinngiffeqarpoq. Ullumikkullu ingerlalluarluni, taamaakkaluartorli aallaatiffigisimasami nalaani malugisaqarsinnaassusaa innarlerneqarsimallunilu anniartarluni, eqqartuussivimmi paasissutissiissutigaa.
Portørip qulimiguulimmilu aquttup saniatigut ilisimannittut allat pingasut ullumi nassuiaateqarput.
Eqqartuussivimmi suliami ilisimannittutut nassuiaateqartut aqagu nanginneqaqqissapput. Tallimanngorpallu eqqartuussuteqartoqarnissaa naatsorsuutigineqarpoq.
