Politikerit: Nunat avannarliit nunarput Trumpimut sumiginnarpaat
Amerikamiut præsidentiata, Donald Trumpip nunatsinnik aqutsilernissamik kissaateqarlu arlaleriarluni oqaaseqarnera pissutigalugu nunatta USA-llu akornanni aaqqiagiinnginnermut nunat avannarliit tapersiinerat naammanngilaq.
Inatsisartuni nunanut allanut sillimaniarnermullu ataatsimiititaliami siulittaasuugallartoq, IA-mit Pipaluk Lynge isumaqarpoq.
- Europami inatsisartunut qinigaatitat qisuariarput, kisianni uagut Inuit Ataqatigiinninngaanniit amigaatigivarput, naalakkersuisuutitaat Danmarki kisiat illersunngikkaluarlugu, kisianni aamma nunatta taaneqarnissaa, nunatullu akuerisaasutut pissusilersorfigineqarnissaa qisuariarfigineqarnissaalu uagut amigaatigivarput, taanna oqarpoq.
Donald Trump nunatsinnik aqutsilernissamik kissaateqarnerarluni siorna decembarimi aammaarluni nalunaaruteqareersorlu, nunarput nunarsuarmi oqallisaalerpoq. USA-mmi nunarput “nunap sillimaniarneranut” atatillugu pisariaqartikkaa, amerikamiut præsidentiat isumaqarpoq.
Tamannalu nunatsinni Danmarkimilu aarlerinaatilittut isigineqarpoq. Taamaakkaluartorli Danmarkip pissutsit nunatsinnut akisussaaffigitiinnarai, Pipaluk Lynge isumaqarpoq.
- Danmark sakkortunerusumik ingerlaannaq qisuariarsimasinnaagaluarpoq. Mette Frederiksen (ministeriuneq, aaqq.) oqariartorsimasinnaagaluarpoq taamaattoqarsinnaanngitsoq, sukanganerusimasinnaagaluarpoq. Oqartussaaffik uatsinnut assut tunniukkaa misigivarput.
- Nunattali nunani avannarlerni ilaasortatut naalakkersuinikkut ataatsimut sernigineqarluni imaluunniit illersorneqarluni oqaaseqarfigineqarnissaa Inuit Ataqatigiinninngaanniit amigaatigivarput, IA-mit Pipaluk Lynge oqarpoq.
Ataqatigiikkunnaariartortoqartoq
Politikkikkut illuatungaani assingusumik aamma oqariartuuteqartoqarpoq. Atassutimmi siulittaasuata, Aqqalu Jeremiassenip oqarnera naapertorlugu Danmarkip USA-llu akornanni nunarput pillugu pissaaneqarniuttoqarpoq, tamatumalu nalaani nunatsinni innuttaasut qatangiinnarneqarput.
- Ministeriunerup (Mette Frederiksen, aaqq.) oqariartuutimini ersersikkamiuk ilaa maannakkut taamaallaat kunngeqarfiup iluata tungaani killeqarfiit illersorniarlugit taavalu USA-lu aporaannermini annerpaamik taamaallaat oqariartuuteqarluni, inuiaqatigiiusugut illersorluta toqqaannartumik oqariartuuteqarnissaa taanna uagullu maani najugaqartugut illersortariaqarluta oqariartuuteqarnissaa pingaaruteqarami.
Pipaluk Lyngep Aqqalu Jeremiassenillu atlantikup avannarpasissuani sanililerisatsinnit, Islandimit Savalimmiuniillu tapersersuisoqarnerusimasoq erseqqissaatigaat. Nunalli avannarliit – Danmarkip, Sverigep, Norgep Finlandillu tapersersuinerat – amigangaatsiarpoq.
- Neriuutiginaraluarpoq ilumoortumik taamannak ataatsimoorussaanerusumik oqariartuuteqarsinnaasut illersuerpalaarnerulaarlutik, Aqqalu Jeremiassen oqarpoq.
Suleqatigiinnerli piffissami sivisuumi kipiluttunartorsiorfiuvoq. Nunat Avannarliit Siunnersuisoqatigiiffianni Atlantikumut tunngatillugu aaqqiagiinngiffiuvoq, nunarpummi siunnersuisoqatigiiffimmi nunat allat naligalugit suli ilaasortaanngilaq.
Nunarpullu nunat avannarliit ataatsimoorneranni naligiittut ilaanngitsoq ersarittoq, Pipaluk Lynge isumaqarpoq.
- Naalakkersuisuutitaat (nunat avannarlerni, aaqq.) Danmarkimut tapersersuipput nunatsinnuunngitsoq, taamaattumik naalagaaffimmiit tapersersuineq tusarliuppaat, kisianni uagut Inuit Ataqatigiinninngaanniit kissaatigigaluaratsigu nunatut inuiattullu akueraluta oqariartussasut tapersersorluta, danskit naalagaaffiat kisiat pinngikkaluarlugu, taanna oqarpoq.
Isornartorsiutigineqartoq KNR-ip danskit ministeriuneriannut Mette Frederiksenimut (S) saqqummiuppaa. Ministeriuneqarfik allakkatigut ima akissuteqarpoq:
- Ministeriunerup Kalaallit Nunaannik tapersersuinini aamma USA-mit nalunaarutit pillugit Kalaallit Nunaata oqaaseqaataanik tapersiinini erseqqissumik oqaatigiuaraa, ministeriuneqarfimmiit paasissutissiissutigaarput.
Kritikken er også blevet forelagt for statsministeriene i Sverige og Norge og udenrigsministeriet i Finland.
Isornartorsiutigineqartortaaq Sverigemi, Norgemi ministeriuneqarfinnut aamma Finlandimi nunanut allanut tunngasunut ministereqarfimmut saqqummiunneqarpoq.
- Apeqqutit Danmarkimut Kalaallit Nunaannullu tunngasut Danmarkip Kalaallit Nunaatalu isummerfigissagaat Finlandip erseqqissaatigaa. Nunarsuarmi pissutsit maanna taamaatsillugit nunat avannarliit suleqatigiinnissaasa pingaarteqassusaa Finlandip Nunat Avannarliit Siunnersuisoqatigiivini siulittaasutut erseqqissaatigaa, Finlandimi nunanut allanut tunngasunut ministereqarfik allappoq.
Norgemi nunanut allanut ministerimut allattaaneq KNR-imut allakkatigut akissuteqarpoq:
- Kalaallit Nunaat Kunngeqarfimmut Danmarkumut ilaavoq. Danskit naalagaaffianniit oqaatigineqartunut innersuussillutalu tapersersuivugut, tassani Kalaallit Nunaata siunissaa kalaallinit ilusilersorneqassasoq, allattaaneq Eivind Vad Petersson oqarpoq.
Sillimaniarnitsinnut tapersiineq
Nunanut allanut naalakkersuisuugallartoq, Siumumeersoq, Vivian Motzfeldt aperigaanni taassuma akissutai allaanerupput.
- Nunat EU-mut ilaasortaasut aamma nunat avannarlerni nunat nunatsinnut illersuinertik ersarissumik oqariartuutiginikuummassuk soorunami qujanartorujussuuvoq,
- Nunamik tiguaaniarneq, nunamik pisiniarneq aamma nunami sakkutuuliilluni piginnittuunermik takutitsiniarneq, taakkuupput iligiit akornanni periutsit ilisarnanngitsut. Pingaarnerpaatut oqariartuutigineqarsimasut massakkut isumaqarpunga ersarissumik oqariartuutigineqarsimasut pingaartumik EU-p siuttuaninngaanniit, taanna soorunami pitsaasuuvoq, Siumup siulittaasua oqarpoq.
Nunalli avannarliit akornanni suleqatigiinnermi allanngortoqarnissaa pisariaqartinneqartoq nassuerutigaa.
- Nunat avannarlerni suleriaaseq oqimaatsoq aamma uagut peqataassagutta ilaatigut qulequttanik annertunerusumik tamakkiinerusumik ilaasortaalluta aalajangiisinnaassuseqarluta inissikkumanitta politikkia ersarissorujussuarmik ingerlanneqarnikuuvoq, Vivian Motzfeldt oqarpoq.
Norgemi Tromsømi issittoq pillugu ilisimatusarfimmi, UiT-imi lektori, Tone Huse nunat avannarliit Kalaallit Nunaata peqatigisaminit sioorasaarneqarnerani nipaappallaarnerarlugit norgemiut tusagassiorfianni Dagsavisenimut oqallisaarummi qaammammi matumani siusinnerusukkut allappoq.
- Nunani avannarlerni nunanit Kalaallit Nunaannut tunngaviusumik piumasaqartumut tapersersuinissaat ujartorpara. Kalaallit Nunaat maanna pissaanilissuarmut USA-mut naleqqiullugu kisimiingaatsiarpoq, Tone Huse nunani avannarlerni nunasiaateqarnermik ilisimatusartoq KNR-imit apersorneqarnermini oqarpoq.
Demokraatit siulittaasuat, Jens-Frederik Nielsen naalakkersuisunik pilersitsinissamut isumaqatigiinnialeruttortoq KNR-ip apersorniarsaraa. Allaaserisalli saqqummersinnissaa sioqqullugu tamanna periarfissaasimanngilaq. Demokraatinit Nivi Olsen Inatsisartuni nunanut allanut sillimaniarnermullu ataatsimiititaliaagallartumi ilaasortaasoq aamma apersorniaraluarparput, taassuma siulittaasuni innersuussutigaa.
Tamatuma saniatigut Naleqqap siulittaasua, Pele Broberg aamma apersorniaraluarparput, taassuma partiit siuttuisa ataatsimoorlutik sapaatit-akunnerata siuliani tusagassiuutinut nalunaarutaat innersuussutigaa. Nalunaarummi tassani partiit siuttuisa Donald Trumpip nunatsinnik aqutsilernissamut oqaaseqaqattaarnera isornartorsiorpaat.
