Immikkut ilisimasalik: Politikerit nakkutiginiarneqalereerput
Nunatsinni politikerit amerikamiut isertortumik paasiniaasartuinit anngiortumik naalaarneqalereersimanissaat ilimanarluinnarpoq.
Oqaluttuarisaanermik ilisimatusartoq Syddansk Universitetimilu Center for Koldkrigsstudierimi pisortaq, kilitsissiatut suliaqartoqartarneranik immikkut sammisaqarsimasoq, Thomas Wegener Frii taama naliliivoq.
- Kalaallit politikerii piffissami matumani nakkutiginiarneqalereersimanngikkunik taava arlaat suliffimminik paarsinngilaq, taanna oqarpoq.
Nunatsinni kilitsissiatut suliaqartoqarsinnaaneranut suliaq tusagassiorfiup, Wall Street Journalip saqqummiussaqarneratigut aallartippoq. Tusagassiorfiup, USA-p kalaallit innuttaasut pillugit paasissutissanik katersinerminik annertusiinissaa, USA-mi isertortumik paasiniaasartuni pisortap, Tulsi Gabbardip peqqussutigisimagaa, saqqummiuppaa.
Tusagassiorfimmit ilanngutassiap kingunerisaanik Danmarkip nunanut allanut ministeriata, Lars Løkke Rasmussenip amerikamiut aallartitaanut tullersortaagallartoq ataatsimiigiaqquaa. Ataatsimiinnermili tassani kilitsissiatut suliaqartoqarsinnaanera uppernarsarneqanngilaq – tamannali amerikamiunit aamma eqqunnginnerarneqanngilaq.
Oqaaserli kilitsissiatut suliaqarneq paasinerluininngupallassinnaavoq. Taamaammat Thomas Wegener Friisip oqaaseq isertortumik paasiniaaneq atorusunneruaa.
- James Bondimit filmimit assinik, soorlu kigaallassaaserluni pissereerluni qamutilinnik sikukkut ingerlasunik saqqummertoqartarpoq. Kisianni isertortumik paasiniaasartut suliaqarneranni inunnut paasissutissanik katersineruvoq.
Ilisimasanut tunngavik
Isertortumik paasiniaasartut ilisimasanik katersigaangamik tamanna piffissami kingusinnerusukkut atorneqarsinnaasunik inummut paasissutissanik pilersitsinermut tunngassuteqartarpoq.
KNR-ip qarasaasiatigut sunniiniarluni qaammarsaaniarneq pillugu immikkut ilisimasalik, Christiern Santos Okholm oqaloqatiginikuuaa. Taassuma innuttaasut isumaat pillugu paasissutissat Facebookikkut paasineqartariaannaasut kalaallillu tusagassiorfii malinnaaffigineqartariaannaasut oqaatigaa.
Paasissutissallu taakku isertortumik paasiniaasartut suliaqarneranni inatsisit malillugit suliaqarnermi pissarsiarineqarsinnaapput.
- Pissarsiarineqariaannaasut paasiniarnissaannut saqquminngitsunik atuinissaq pisariaqanngilaq. Tamanna tunngaviuvoq, Thomas Wegener Friis oqarpoq.
Periutsilli taakku atorneqareerpata inuit sanngiiffiinik kilitsissiat atorsinnaasaanik ujartuineq aallartissasoq, immikkut ilisimasallip oqaatigaa.
Aqqutit inerteqqutaasut
Uanilu oqaaseq 'kilitsissiaq' sunniuteqarpoq.
Isertortumik paasiniaasartut – paasissutissanik unioqqutitsinngitsumik katersinermi saniatigut – aqqutit inerteqqutaasut atorsinnaavaat.
- Nuummiikkuit amerikamiut sinniisoqarfianit tusarnaarneqarnissannut periarfissaqarluarpoq, Thomas Wegener Friis oqarpoq.
Amerikamiut sinniisoqarfii 19-it Europamilu aallartitaqarfiit anngiortumik tusarnaarnissamut atortorissaaruteqartut ukiut qulit 15-illuunniit matuma siorna saqqummiunneqarpoq; Københavnimiittorli atortorissaaruteqarsimanngitsoq, immikkut ilisimasallip oqaatigaa.
Danmarkimmi amerikamiut isertortumik paasiniaasartui NSA suleqatiginikuuai, tassanilu oqarasuaatitigut internettikkullu tusarnaartoqarsinnaatitsisoqarluni, taamaammat tusarnaarnissamut atortorissaarutit aallartitaqarfimmi pisariaqarsimanngillat. Tamanna amerikamiup paasissutissanik isertuussaasimasunik saqqummiussisimasup, Edward Snowdenip 2014-imi saqqummiuppaa.
- Teknikkikkut kilitsissiatut suliaqarneq inatsisinik unioqqutitsineruvoq. Tamanna nalinginnaasumik pisinnaatitaaffitsinnik unioqqutitsineruvoq, Thomas Wegener Friis oqarpoq.
Illersornissaqarfimmit Isertortumik Paasiniaasartut aamma USA-mi NSA-p akornanni suli suleqatigiittoqarnersoq ilisimaneqanngilaq. Thomas Wegener Friisilli amerikamiut kalaallit innuttaasuinik nakkutiginninnissaat qanorluunniit ajornakusoortuunngitsoq oqaatigaa.
- Ajornartorsiutigivallaarnagu taama iliorsinnaapput. Aamma mailigut pissarsiarisinnaassavaat. Kalaallit Nunaannit paasissutissat sumit ingerlaarfeqarnersut ilisimanngilara. Kisianni kalaallit danskinik imaluunniit tyskinik isertortumik paasiniaasartunik suleqateqarnerminni qanoq allagaqartarnersut amerikamiut pissarsiarisinnaassavaat, taakkumi NSA-p suliassaanik annerpaamik suliaqarput, taanna oqarpoq.
