Meeqqat unnuariat: Politiit saniatigut alapernaatsut – inuusuttut toqqissisimanissaat
Biilit iluani silataanilu kiassutsip 26 gradimik nikinganerani igalaat isugutsersimapput, biililu unnuap nipaannerani motorerpalutsitsivoq.
Ado Niels Møller aamma Salik Hard sungaartunik aaqanngitsoqarlutik saani issiapput. Angutit marluk meeqqanik inuusuttunillu alapernaarsuipput.
Inuusuttut eqqissisimallutik aneertut inuusuttullu ’ajortuliorlutillu’ ’perulluliortut’ angutit marluk arlaleriarlutik oqaatigaat.
- Ataasinngorniorsuaarpoq, Ado Møller oqarpoq.
- Aap, unnummut susoqarpianngiivippoq, Salik Hard oqarpoq.
Naak Nuummi meeqqanit inuusuttuniillu aserorterinerit tillinniarnerillu piffissami kingullermi amerlangaatsiaraluartut susoqarpianngilaq.
Meeqqat inuusuttullu Salik Hardip Ado Møllerillu ilisimalluarpaat. Angutit marluk Toqqissimanissaq pillugu angalaaqatigiittartuni ilaanertik pissutigalugu tamanna ilisimasaqarfigaat. Angalaaqatigiittartut meeqqanik inuusuttunillu unnukkut unnuamilu aneertunik oqaloqatiginnittarput.
- Inuusuttut sumiiffigisartagaat ilisimavagut, taamaammat aserorteriniarlutik igalaanik sequtseriniarlutik katersuutilernersut imaluunniit aniiginnarnersut alaatsinaattarparput, Ado Møller oqarpoq.
Qanilaarneq tatigeqatigiinnerlu
Aalajangersimasumik ingerlaarfigisassaqariinngillat. Taamaakkaluartorli illoqarfimmi sumiiffiit aalajangersimasut arlaleriarlutik uteqqiaffigaagut.
Akiki, Tuapannguit, Nuussuarmi Akiki, Qinngorput illoqarfiup qeqqani sanaartorfiungaatsiartut umiarsualivillu.
- Inuusuttut uku illoqarfimmiittut oqaloqatiginissaat susoqarneranillu maluginiaasinnaaneq suliassaraarput, Salik Hard oqarpoq.
- Tuapannguani immaqa eqqaani Akikillu eqqaa nuannarineqartorujussuupput. Illoqarfiup qeqqani Akikip eqqaa aammali Nuussuarmi Akikip eqqaa. Inuusuttunut klubbit matunerisa kingorna matusarput, taamaammat inuusuttut unnuk sivitsorsarlugu taakku eqqaani naapittarput, Ado Møller oqarpoq.
Toqqissisimanissaq pillugu angalaaqatigiittartut oqartussanngitsut, Salik Hardip Ado Møllerillu erseqqissaatigaat. Naallu politiinik suleqatiginnillutik unnuami marseqataasaraluartut aqqusinermi inuusuttut ’aneeqatigisarpaat’, qanillugillu tatigeqatigisinnaavaat.
Unnummilli Nuussuarmi takusassaqanngilaq. Politiit kisimik takussaapput, taakkulu unnukkut manna aamma nipaannerarpaat.
Aamma sanaartorfinni, immap killingani imaluunniit umiarsualivinni inuusuttut ilaannik takussaasoqanngilaq.
- Ataasinngornerup unnua susoqarpianngilaq, kisianni ataasinngornerni taamaakkajuppoq, klubbimmi ullormi tassani matoqqasarput. Sapaatip akunnerata ingerlanera ulapiffiulerumaartoq qularutiginngilara, Ado Møller oqarpoq.
Suna tamarmi eqqissisimarpasittoq
Unnuap qeqqariartorpoq, biilip iluani silamilu kiassutsip nikingassusaa silap nillertinnerani annertusiartorpoq. Biilit qulliisa qaammartarneri aqqusinerni inoqanngitsut kisimik aalasuupput.
Inuusuttut eqimattat Blok 9-p eqqaani bussit unittarfianni katersuussimapput. Biili bussit unittarfiannit meterialunnguanik ungasitsigisumi sanguvoq.
Biilit qulliisa niut arlallit eqqorpai. Arfinillit arfineq-marluk takussaapput.
- Aluu, Salik Hard igalaamit ammarsimasumit silaannaap nillertup isaaffianit oqarpoq.
- Aluu, eqimattanit arlallit oqarput, inuusuttullu ilaat biilinut ikivoq.
Assamik ussersorpoq, Qinngorpullu tungaanut maanna ingerlaalerpugut.
Imminut ilisarisimasoqanngilaq. Niviarsiaraq Danmarkimi efterskolerfimminit uteqqeqqammerpoq. Taamaakkaluartorli oqaloqatigiinneq oqippoq, Toqqissisimanissaq pillugu angalaqatigiittartut suliassami ilaat piffissap sivikitsup ingerlanerani naammassivaa, tassa meeqqat inuusuttullu ajoratik angerlarnissaat.
- Inuusuttut angerlartinnissaat imaluunniit Orniffimmukartinnissaat suliassaraarput. Aqqusinermit qimagutitinnissaat, taamaalillutillu perulluliunnginnissaat, Ado Møller oqarpoq.
Seernartusunnillunilu tungusunnitsoq
Ado Møller Salik Hardilu oqarasuaatikkut saaffigineqallattaaleriartorput. Akunnerup affaa tulliuttoq inuit arfinillit angerlaatereerpaat.
Taakkunannga marluk Hotel Hans Egedep eqqaani Akikip saani pingajussaanik saneqqunnitsinni ikipput.
Igalaaq ammarneqaqqippoq.
- Aluu, Salik Hard oqarpoq.
- Aluu, niviarsiaqqat marluk 13-it missaannik ukioqartut ataatsikkut oqarput, biilinullu ikillutik.
Biilimi seernartusunni tungusunnilu naamaneqarsinnaavoq. Niviarsiaqqat chipsinik eddikesunnitsunik tigusillattaallutik neriutigalutillu illakusullutik Ado Møller aamma Salik Hard oqaloqatigaat.
Najugaasa sumiinnerat oqaatigineqanngilaq, biilili illoqarfiup aqquserngatigut ingerlaaginnarpoq, niviarsiaqqallu angerlamut apuunneqarlutik.
- Ingerlakkajutagut takugaangatsigit sumunnarfissaat nalunngereertarparput, Ado Møller oqarpoq.
Ilisimaneqartut toqqoqqasartut
Niviarsiaqqat marluk Ado Møllerip Salik Hardillu oqaloqatiginerpaasagaannut ilaapput. Aqqaneq-marluk 16-illu akornanni ukioqartut nipaallutillu eqqissisimasut. Unnukkut unnuallu aallartinnerani aniiginnartarput.
Kisianni aamma allat ilisimavagut. Taakku aserorterillutillu tillinniartarput. Taakku ilaat politiit ullormut nalunaarusiaani piffissami kingullermi allattorsimapput.
- Eqimattat ajortuliortartut ilisimalluarparput, kisianni ingerlaaginnaavittarmata nassaariuminaassinnaasarput, Salik Hard oqarpoq.
- Taamaammat illoqarfik taamaalilluta kaaveqattaartarparput, kisianni qaqugukkut angalaartarnersugut nalunnginnamikku ilaatigut uagutsinnit takutinnaveersaartarput, Ado Møller ilanngussivoq.
Inuusuttut imminnut ussagartarput, kina paasisaanani ajortuliornerpaasinnaanersoq unammisarput, taakku oqarput.
Kisianni taamaalilluni politiit ullormut nalunaarusiaanniilernissaq aamma aarlerinartarpoq, tassanngalu suliamik aallartitsisoqassalluni.
Politiit ukiumut naatsorsuinerannit kisitsisit naapertorlugit 15-it 17-illu akornanni ukiullit akornanni pinerluttuliornermik inatsimmik unioqqutitsinerit 306-it nalunaarutigineqarput. Politiillu isumaginninnermik oqartussanut nalunaarutiginninneri aamma 168-iupput, taakkunanilu pinerluttuliornermik inatsimmik unioqqutitsisut ukiukitsuunerat pissutaavoq.
2021-mut sanilliukkaanni nalunaarutiginninnerit 190-iupput, inuusuttullu 15-it 17-illu akornanni ukiullit inatsimmik unioqqutitsineri 377-iullutik.
Unnummut aqqaneq-marluk angerlaappagut. Meeqqat inuusuttullu nipaatsut eqqissisimasullu kingusissumi aneertut. Allalli aneertut, Toqqissimanissaq pillugu angalaaqatigiittartut oqaatigaat. Tamanna naatsorsueqqissaarnerit aamma takutippaat.
