WWF aalisartullu Plastikkinik eqqakkat pillugit iliuuseqaqqusisut
Taama oqaluttuarpoq Nuummi Aalisartut Piniartullu Peqatigiffianni NAPP-imi siulittaasoq sukaterisoqartariaqartorlu taanna oqarpoq.
- Sumiluunniit aamma Nuup Kangerluani ningittakkersorluni plastikkikorsuarnik qaqitsisoqartarpoq, aasarmanna qaleralinnik ningittagarsorlunga 500 meterisut ititigisumit plastikkikorujussuaq ningittakkanik amuvara,
Lars P. Mathæussen Sinerissap qanittuani aalisartut peqatigiiffianni siulittaasoq taama oqarpoq.
Plastikkit igitat immami nassaarineqartut 80 procentii Kalaallit Nunaanni illoqarfinnit nunaqarfinniillu pisuupput. Kalaallit Nunaanni plastikkinik igitat pillugit misissueqqissaartoqarnerani siullermi tamanna qulakkeerlugu paasineqarpoq.
AAMMA ATUARUK Eqqagassalerineq ataatsimeersuarnermi sammineqartoq
Eqqaavissuit ajornartorsiutaasut
- Eqqakkat aamma anartarfiit puui plastikkit qernertorsuit maanniinnarmiittartut, anorlileraangallu tamakkua imaanut teqqaattarlutik, kiaakua tamakkua, taamaattumik oqarpunga qanoq iliuuseqartoqartariaqarpoq, Lars P. Mathæussen taama oqarpoq.
Pingortitaq pillugu nunarsuaq tamakkerlugu suliniaqatigiiffiup WWF-ip Nuummi allaffeqarfianeersup Kaare Winther Hansenip imaani plastikkit igitat amerlavallaarnerujussuat amerlanersaallu Kalaallit Nunaanneersuunerat ernumanartoqartippaa.
Uagut nammineq igitarigatsigit tupaallaatigalugit eqiaallaatigineqartariaqarpoq, uagut nammineq iliuuseqarsinnaanerput ajunngitsutut isigisariaqarpoq, allat piliarisimanerannik taakkualu pisuutiinnarsinnaanatigit, Kaare Winther Hansen oqarpoq.
AAMMA ATUARUK Dumpen i Aappilattoq bliver forbedret
Eqqaavilerineq pitsaanerusoq pisariaqartinneqartoq
Kaare Winther Hansen isumaqarpoq eqqakkat illoqarfinnit mikinerusunit nunaqarfinneersullu iloqarfinnut anginerusunut ikuallaavilinnut assartorneqarsinnaasuuppata, plastikkit igitat immami pinngitsoortinneqarsinnaasut.
Eqqakkat eqqaaveqarfinnut iginneqartarunik Verdensnaturfondeni isumaa naapertorlugu, plastikkit igitat imaanut pinissaannut ilimanarneruvoq imaani uumasunut ajoqusiillutik.
- Plastikkit imaanut iginneqartut, timmissat aalisakkat, aamma tupaallatigineqarluni, tassalu Europami arferit aqajaruini nassaarineqarput, taakkualu toqqutigisimavaat, Kaare Winther Hansen oqarpoq,
Taassuma ilanngullugu oqaatigaa suli qulakkeerlugu ilisimaneqanngimmat Kalaallit Nunaanni puisit, arferit uumasullu imarmiut qanoq annertutigisumik plastikkinik aqajorormioqartiginersut.
AAMMA ATUARUK Sermersuup illoqarfiinit nunaqarfiiniillu eqqagassat assartorneqartartut
Pissusilersornerput allanngortittariaqarparput
Sinerissap qanittuani aalisartut peqatigiiffianeersup Lars P. Mathæussenip oqarneratut Kaare Winther Hansen isumaqarpoq, imaani plastikkit igitat annertunerujussuannut Kalaallit Nunaanni innuttaasut akisussaaqataasut.
- Pinngortitamiitilluta pinngortitami igitsineq ajoratta, puussianik plastikkinik pisiuaannassannginnginnatta, pisiattalu puui mingutitsisinnaasut annikinerusumik atorneqarnissaat eqqarsaatigissagatsigu, Kaare Winther Hansen oqarpoq.
