Qupanuk Olsen: Nalunaaqutaq ullormut malinnaalerseqqissavarput

Nalunaaqutaq nalinginnaasumik ingerlanngilaq.

Qupanuk Olsen nalunaaquttap kingumut uterteqqinneqarnissaanik ilungersuussilluni atsiornernik katersinermik aallartitsisimasoq taama isumaqarpoq.

Inoqatinut attaveqaatitigut ilisimaneqarluartoq aalajangiisinnaasuuguni nunatsinni innuttaasut amerlanerpartaartaasa Inatsisartut nalunaaquttamik allannguinissamut siorna aalajangiinnginneranni atuussimasumut tassa UTC -3-mut uterteqqissavaat.

Tamatuma saniatigut aasaanerani nalunaaqutaq atorunnaarsinneqassaaq, taamaalilluni seqerngup ukioq kaajallugu nalinginnaasumik ingerlasarnera malinneqalissalluni.

- Seqerngup qullasinnerpaaffigisartakkani nalunaaqutaq ullup qeqqanut anguneq ajormagu tamanna nalinginnaasuunngilaq. Seqineq ullumikkut 14.30-p missaani qullasinnerpaalertarpoq. Nalunaaquttap siuarsimanera timitsinnut kukkuneruvoq, Qupanuk Olsen oqarpoq.

Qupanuk Olsenip atsiornernik katersineranut atsiorsimasut maannakkut 2.700-it sinneqarput.

Londonip, Bruxellesip, Københavnillu nalunaaqutaasa eqqarsaatigineqarnerat isumamut naapertuutinngitsoq

Qupanuk Olsenip siunnersuutaa piviusunngortinneqassappat Nuuk Københavnillu nalunaaqutaat aasaanerani akunnernik tallimanik nikingalissaaq, ukiukkullu akunnerit sisamaassallutik. Nikingassuteq taanna maannakkut ukioq kaajallallugu akunnerit pingasuupput.

Politikerit europap avannaata kitaani nalunaaquttap nikinganeranik annikinnerulersitsiniarlutik aalajangermata tamanna inuussutissarsiornermut pitsaasuussasoq tunngavilersuutigineqarpoq. Qupanuk Olsenilli politikerit kalaallit innuttaasuinik eqqarsaatiginninnerussasut isumaqarpoq.

- Europami allaffimmi sulisunut naleqqussarnissarput sianilluannginneruvoq. Uagummi nammineq innuttaasugut – aalisartugut savaatilittagullu? Taakku ullaakkut kingusinnerusumi aatsaat aallartittariaqarput pissutigalugu qaammarnissaa utaqqeqqaartariaqaramikku. Tamanna nalinginnaanngilaq, taanna oqarpoq.

Qupanuk Olsenip illoqarfiit nunaqarfiillu nunarsuarmi inissisimavitsit aallaavigalugu tamarmik immikkut nalunaaquttap ingerlaarfianik nammineq peqalernissaat neriuutigaa. Taamaalilluni Qaanaami (avanersuarmi) inuit nalunaaquttap ingerlaarfia UTC -4-mik taaguuteqartoq malilissallugu Ittoqqortoormiiniittullu UTC -1 malilissallugu.

Taamaattoqassaguni nunatta iluani nalunaaquttap nikingassutaa akunnerit pingasuulissapput.

Anaana – suli unnunngilaq

Qupanuk Olsenip oqarnera naapertorlugu nunatsinni sumiiffinnit tamanit nalunaaquttap allanngortinneqarnissaanut atsiortoqarpoq.

Avannaani aalisartut piniartullu, kujataani savaatillit aamma angajoqqaat nalinginnaalluinnartut meeqqatik unnukkut iluamik sinissinnaannginnerat pissutigalugu puullaaqisut atsiortut ilagaat.

Qupanuk Olsenip nalunaaquttap nikinnerata kinguneri aamma nammineq malugai.

Taassuma ernerata nukarliup innarnissaminut suli seqinnernera naammagittaalliutigisarpaa.

- Oqarfigisarpara ”Uppik, innalerputit”. Taama seqineq tikkuarlugu oqartarpoq ”Suli unnunngilaq”. Ilumoorporlu, Qupanuk Olsen oqarpoq.

Qupanuk Olsenip atsiornerpassuit Inatsisartunut Naalakkersuisunullu maanna tunniunniarpai.

Taassuma politikerit sunniivigineqarlutik nalunaaquttamik kinguartitseqqinnissaminut aalajangiinissaat neriuutigaa, taamaalilluni nalunaaqutaq seqerngup ingerlaarnera malillugu ingerlaqqissinnaalissalluni.