Múte B. Egede: Pituffimmi isumaqatigiissut nunatta tigussagaa naatsorsuutigaara

Pituffimmi isumaqatigiissut pillugu amerikamiut neriorsuinertik eqquutsinneqarnissaat, Naalakkersuisut siulittaasuata naatsorsuutigaa. Sullissinissmut isumaqatigiissummut qinnuteqarfissaq kingulleq pingasunngornermut killeqarpoq.
Qinnuteqarfissaq kingulleq pingasunngormat unikkaluartoq, kikkut ajugaanersut nalunaarutigineqarnissaat suli sivisulaassaaq. Tamanna ukiap qaangiutilernerani immaqaluunniit ukiulernerani nalunaarutigineqassaaaq. Isumaqatigiissutip nunatsinnit tiguneqarnissa pingaarutilerujuusoq, Múte B. Egede naliliivoq. Assi © : Malik Brøns / KNR
februaarip 17-at 2022 15:20

Pituffimmi, Thule Air Basemut sullissinissamut isumaqatigiissummut qassiiliutaasimaqaisumut qinnuteqarfissaq sapaatip akunnerata ingerlanerani killeqarpoq.

Kikkulli isumaqatigiissuteqarfigineqassanersut, taamaalillutillu Pituffimmi burgeriliortunngorlutillu aserfallatsaaliissanersut, ukiup ingerlanerani kingusinnerusukkut aatsaat pisortatigoortumik saqqummiunneqassapput.

Isumaqatigiissutilli kalaallinut tunniunneqarnissaa, Naalakkersuisut siulittaasuanit, Múte Bourup Egedemit (IA) naatsorsuutigineqarpoq.

- Annertoorujussuarmik  aammalu aalajangiisumik isumaqartussaavoq. Nunatsinninngaanniit sunniuteqarfiusumik, aamma nunatsinni suliffeqarfiit ingerlatsisinnaanerannut alloriarneq uterteqqinneqassappat.

- Taamaaliornikkut nunatta aningaasarsiornikkut kisiannili aamma nunatsinni nunamik atuinerup aallaavigisaanik inuiaqatigiit pissarsiaqarnissaanut taanna tunngavissiissussaammat. Suliffissanik pilersitsinikukut aningaasarsiornikkut aammalu akileraartarnikkut isertitaqarnikkut.

- Isumaqatigiissut malillugu kiffartuussinissamik isumaqatigiissutip nunatsinnut tunniunneqarnissaa naatsorsuutigaara, Múte Bourup Egede KNR-imut oqarpoq nangillunilu.

- Siunissami kiffartuussinissamik isumaqatigiissusiortarnissanut tunngavissat isumaqatigiissutaareerput. Taakkulu malinneqarnissaat naatsorsuutigaara, taamatummi suleqatigiinneq pitsaasoq qulakkeerneqarsinnaammat.

 

Suliaq naatsumik

Suliaq Pituffimmi kiffartuussinissamik isuamaqagigiissummut tunngasoq 2014-imi aallartippoq. 

Taamani sullissinissamik isumaqatigiissut USA-p amerikamiunut Vectrus Services-imut tunniuppaa.  

Taassuma tungaanut isumaqatigiiissut ukiorpassuarmi danskinit-kalaallinit tigummineqarpoq.  Isumaqatigiissut ukiumut 200 milliuunit koruunit missaannik nunatta karsianut isertitsissutaasarpoq.

Kisianni illersornissamut isumaqatigiissut naapertorlugu kiffartuussinissamik isumaqatigiissut suliffeqarfimmut danskit/kalaallit pigisaannut tunniunneqartussaavoq. 

Taamaattumik 2014-mi Vectrus Servicesimut isumaqatigiissuteqarneq Kunngeqarfiup USA-llu akornanni  . isumaqatigiissummut naapertuutinngitsutut Kunngeqarfimmit nalilerneqarpoq.   

Vectrus Servicesimik isumaqatigiissut 2024-p tungaanut atuuppoq.  

Tigusiffik: KNR 

AAMMA ATUARUK Aalajangiisoqangajalerpoq: Kina burgeriliortuussava Pituffillu allanngutsaalillugu?

Kingullermik Pituffimmut isumaqatigiissusiortoqarmat amerikamiut suliffeqarfiutaat, Vectrus Servicesimut isumaqatigiissuteqarfigineqarpoq. Tamaaliornerli USA-mut isumaqatigiissummik unioqqutitsinertut nunatsinniit Danmarkimiillu isumaqarpoq.

Tamanna pakatsinermik kamannermillu kinguneqarpoq, pingaartumik nunatsinni politikerinit.

2020-mi allannguineq

Ukiulli marluk matuma siorna allatut kinguneqartussatut isikkoqalerput, isumaqatigiissut nutaaq malillugu kiffartuussinissamik isumaqatigiissutip nunatsinniit tigummineqalernissaa aalajangerneqarmat.

Isuqatigiissullu taannaavoq Naalakkersuisut siulittaasuata nunatsinnut pingaarutilerujussuartut eqqartugaa.

- Pingaaruteqassaqaaq. Suliaq tunngaviusumik pingaaruteqarpoq. Naatsorsuutigaara ilimagalugulu kiffartuussinissamik isumaqatigiinnissap tungaanut pisut isumaqatigiissutaasimasullu eqquutsinneqassasut. Aningaasaqarnikkut isiginnittaaserlu eqqarsaatigalugit.

- Nunatsinni pisut pilersinneqartullu nunatsinnut tussapput. Aningaasaqarneq eqqarsaatigalugu suliffissat pilersinneqarsinnaapput akileraarutitigullu isertitsissutaallutik. Taakku pingaaruteqarput.

- Tamanna tunngaviusumik pingaaruteqarpoq, nunatsinni pisut inuiaqatigiinnut piujuartussamik aamma pissarsissutaasussaapput.

AAMMA ATUARUK Pituffik pillugu isumaqatigiissut nutaaq: Kiffartuussinissamut isumaqatigiissut millioninik nalilik nunatsinnut utertinneqartoq

Nunat pineqartut pingasut akornanni isumaqatigiissuteqartoqareeraluartoq kiffartuussinissamullu isumaqatigiissusiornissamut maleruagassaqareeraluartoq isumaqatigiissummik atsiortoqarsimatinnagu qulakkeerinnittoqarsinnaanngilaq. 

Tamanna immikkut ilisimasallit arlallit tikkuarpaat. Taakkununnga ilaavoq Rasmus Leander Ilisimatusarfimmi nunanut allanut tunngasunik ilisimatusartoq, taanna ullualuit matuma siorna ima oqarpoq.

Naatsorsuutigisamisut pisoqanngippat, USA-p nunattalu akornanni pissutsit allanngussanersut, Múte B. Egedep oqaatigisinnaannginnerarpaa.

- Tunngaviusumik isumaqatigiissutit malinneqarnissaat naatsorsuutigaara, taamaalillutami inuiaqatigiittut ataavartumik ineriartornissarput innuttaasullu pissarsilluarnissaa angusinnaavarput. Pisummi nunatsinniipput.

Københavnimi nunanut allanut tunngasunut ministereqarfimmi aamma taama isumaqarput. Tassa suliffeqarfiup nunatsinni Danmarkimilu ingerlanneqartup isumaqatigiissuteqarfiginissaa naatsorsuutigineqarpoq.

AAMMA ATUARUK Danskit ministeriat: USA Pituffik pillugu isumaqatigiissut suliariumannittussarsiuukkusuppaa

Nunanut allanut ministerip Jeppe Kofod (S) apersorniarlugu KNR-imiit saaffigaarput iluatsinnaguli. Taassumali allakkatigut akissuteqarfigaatigut.

- Pituffimmi kiffartuussinissamut isumaqatigiissut pillugu Kalaallit danskillu 2020-mi angusarput naammagisimaarpara, tassami kiffartuussinissamik isumaqatigiissutip kalaallit danskillu suliffeqarfiutaannut tunniunneqarnissaannik qulakkeerinnippoq.

- Una suliaq Kalaallinit, danskinit amerikamiunillu pingaartinneqarpoq, taamaammat isumaqatigiissutigut malilugit aalajangiisoqarnissaa naatsorsuutigilluinnarpara, Jeppe Kofod allappoq.