Nunarput Issittup uumasuinik ilisimatusartunngorniarfeqalissasimasoq: Pinngortitalerinermik ilisimatusarneq ilinniartitsissutaasassasoq

Nunatsinni qimmit qimuttut kingornussisaataannik Issittumilu uumassusillit ataqatigiiaarnerannik ilisimatusarusuttunut tusarluarnartoqarpoq.

Nunarpummi uumasulerinermik Nuummi Ilisimatusarfimmi 2025-mi februaarimi ilinniarfeqalissasimavoq. Tassa Ilisimatusarfik Pinngortitaleriffik suleqatigalugu tamatuminnga pilersitsilersaarpoq. 

Naalakkersuisut 2024-mi aningaasanut inatsisissatut siunnersuutaat, aningaasanik ilinniagaalissasimasumut tassunga immikkoortitsiffioreersoq, Inatsisartuni amerlanerussuteqartut aatsaat akuerippassuk piviusunngussaaq.

Taamaattoqassappallu ilinniagaalissasimasumi arlalinnik periarfissaqassaaq. “SILA – uumasulerinermik bachelorinngorniarneq”-mik taallugu ilinniagaalissasimasoq taanna siammasingaatsiassasoq, Ilisimatusarfiup peqqinnissaq pinngortitarlu pillugit immikkoortortaani adjunkti ilinniakkamillu taassuminnga pilersitsilersaarnermi ataqatigiissaarisuusoq Aviaja Lyberth Hauptmann oqarpoq.

- Asimiittassaagut, imarsiortassaagut, suliffeqarfinniittassaagut naalakkersuisoqarfinniittassallutalu. Tassa Issittumi uumasulerisunngorniat inersimaleriarunik suliassaannut attuumassutilinnik suliaqarfiusartuniittassapput.

Aviaja Lyberth Hauptmann uumasulerisutut ilinniarsimasuullunilu tappiorannartulerinermik Ph.D-tut Københavns Universitetimi ilinniagartuujuvoq. Issittumi uumasulerisunngorniat ukiuni pingasuni ilinniartuunerminni ilisimatusarfigisaminnik suliffittaaminni atueriaannaanissaat siunertaralugu ilinniagaalissasimasoq pilersinneqassaaq.

- Issittumi uumasulerisunngorniat nunatsinni sulinermik nunatsinnilu inuussutissarsiortunik suleqateqarluarnermik misilittagarsornissaat pingaartipparput. Bachelorinngorunillu sulileriaannaanissaat siunertaavoq, Aviaja Lyberth Hauptmann oqarpoq.

Uumasut ataasiakkaarlugit ilisimatusarfigisassagaat

Issittumi uumasulerisunngorniatut ilinnialertartussat ukiumut 25-t tungaanniittassangatinneqarput.

Ilinniagaalissasimasulli taassuma aaqqissuussaanera imarisaalu uumasulerinermik Danmarkimi ilisimatusarfinni ilinniakkaninngarnit allaanerungaatsiassapput. Uumasummi ataasiakkaat kingornussisaataat, kemii uumassusillillu ataqatigiiaarnerat Danmarkimi ilisimatusarfinni uumasulerisunngorniat ilinniartarpaat.

Nunatsinnili ilinniagaalissasimasumi ilinniartut uumasut ataasiakkaarlugit sapaatit akunnerini qulini ilisimatusarfigisassavaat. Soorlu tuttut, qimmit qimuttut raajalluunniit.

- Assersuutigalugu nunatsinni qimmit qimuttut pillugit ilisimatusarneranni taakkua kingornussisaataat sammingaatsiassavagut, uumasunillu nakorsaanermi ikiuussinnaaleqqullugit qimmit qimuttut aamma peqqissusaannik nappaataannillu misissuinermik ilinniartassasut neriuutigaarput, Aviaja Lyberth Hauptmann oqarpoq.

Ilinnialissasimasullu ilaatigut soorlu angallammik ingerlatsisinnaanermik, VHF-mik radiolerisinnaanermik Issittumilu ikiueqqaarsinnaanermik allagartaqalernissaat anguniakkanut ilaassangatinneqarput.

Ilinniartitsinermi oqaatsit atukkat allanngorassasut

Ilinniartitsisussat oqaatsit atugaat apeqqutaalluinnartassammata uumasulerisunngorniat oqaatsit assigiinngitsut atorlugit ilinniartarumaartut, Aviaja Lyberth Hauptmann oqarpoq.

Nunatsinni aalisartut piniartulluunniit ilaannik ilinniartitsisoqaraangamik kalaallisut oqaatsivut atorlugit ilinniartarumaarput. Nunattalu avataaneersunik ilinniartitsisoqaraangamik qallunaatut tuluttulluunniit iliniartarumaarlutik. 

- Tassa uumasulerisunngorniat ilinniartitsisui assigiinngitsunik oqaaseqartuusarumaarmata, ilinniartitsisut ilinniartullu sungiusimasarinngisaminnik oqaaluttarsinnaajumaarput.

Oqaatsigulli ilinniartitsinerni atunngitsoorneqartarnavianngitsut, Aviaja Lyberth Hauptmann oqarpoq:

- Uuumasulerisunngorniat ilinniartitsisullu tamarmik nunatsinni pinngortitalerinermi taaguutit tunngaviusut ilinniassavaat. Pingaartuummat oqaatsivulli aamma pinngortitalerinermik aallaaveqaqimmata taamaaliussapput.

Issittumi uumasulerinermik ilinniarfeqalernissaa qangalili pilersaarutaasoq

Nunatta Issittumi uumasulerinermik ilinniarfeqalernissaa sivitsortumik pilersaarutaavoq.

Aningaasanik nunatta pinngortitalerinermik ilisimatusarfeqalernissaanut immikkoortitsisoqassasoq Naalakkersuisut tunngavigisatut aalajangiussimagaat, 2010-mi oqaluttuaraarput. Aningaasanilli taamani immikkoortitsisoqanngilaq.

Pinngortitaleriffilli illumik uumasulerisunngorfiusussanngortitassamik ukiorpaalunni piareersimasuuteqareerpoq. Aningaasanilli ilinnniaagaalissasimasumik taassuminnga ingerlatsinermut atugassanik aningaasanut inatsisini immikkoortitsisoqartarsimanngilaq. 

Pinngortitaleriffilli aningaasaateqarfik Aage V. Jensen Naturfondimit 10 millionit koruuninik 2021-mi tunissuteqarfigineqarpoq, aningaasallu taakku ilaat uumasulerinermik ilinniakkamik pilersitsinissamut atorneqarput.

Tamatumalu piviusunngortinnissaanut aatsaat upernaaq manna qanoq pisoqaqqippoq. Tassa Ilisimatusarfiup uumasulerisunngorniarfeqalernissaanut Namminersorlutik Oqartussat 1 millionit koruunit missaannik aningaasaliinissaat amigaataaginnalertoq, Ilinniartitaanermut, Kultureqarnermut, Timersornermut Ilageeqarnermullu Naalakkersuisuusimasoq, Peter Olsen, Inatsisartuni ilaasortamut, Kuno Fenckerimut, akissummini ilisimatitsivoq.

Naalakkersuisut 2024-mi aningaasanut inatsisissatut siunnersuutaat Inatsisartut ukiaru siullermiissavaat.